Maapallon asento Auringon suhteen talvipäivänseisauksen aikana. Tehtävä: sijoita Suomi kuvaan!. Kuva Wikimedia Commons. |
Vuoden kierto on edennyt talvipäivänseisaukseen. Tarkkaan
ottaen seisaus on 21.12.2016 kello 12.44, jolloin Auringon ja Maan välinen
etäisyys on 147 162 483 km ja Auringon näennäinen koko on 32’ 31”.
Kaikkein lyhimmillään Auringon ja Maan välinen etäisyys on vasta parin viikon
kuluttua 4. tammikuuta kello 16.15. Silloin etäisyyttä on 147 100 997
km.
Talvipäivänseisaus merkitsee sitä, että Auringon näennäinen
liike on vienyt sen eteläiselle tähtitaivaalle mahdollisimman etelään.
Seisaushetken jälkeen alkaa sen hidas paluu kohti pohjoista. Pohjoissuuntainen
liikkuminen päättyy puolen vuoden kuluttua kesäpäivänseisaukseen, jolloin
Aurinko on tähtitaivaalla kaikkein pohjoisimmillaan.
Meille pohjoisen pallonpuoliskon asukkaille
talvipäivänseisaus näkyy lyhyenä päivänä. Esimerkiksi Tampereella päivän pituus[1]
on vain 5 h 21 m ja Aurinko on etelässä ollessaan vain 5,1 asteen korkeudella
horisontin yläpuolella. Kesäpäivänseisauksen aikaan vastaava Auringon korkeus
on 52 astetta.
Rovaniemeltä[2] pohjoiseen on kaamos, eli Aurinko
ei kohoa horisontin yläpuolelle lainkaan. Kaamoksen pituus vaihtelee
paikkakunnan mukaan ja esimerkiksi Utsjoella Aurinko näkyi edellisen kerran 25.
marraskuuta ja seuraavan kerran se nousee horisontin yläpuolelle 17. tammikuuta
2017.
Talvipäivänseisaukseen liittyviä muitakin lukuja voisi tässä
esitellä. Auringonnousu on 9.41, etelämeridiaanin ylitys tapahtuu
kello 12.22 ja auringonlasku on 15.03. Varhaisin auringonlasku tapahtui
16.12.2016 kello 15.02.33 ja vastaavasti myöhäisin auringonnousu tulee
tapahtumaan 26.12.2016 kello 9.43.04, laskettuna Tampereen horisontin mukaan.
Huomautukset
[1] Tässä yhteydessä päivällä tarkoitetaan aikaa jonka
Aurinko on horisontin yläpuolella.
[2] Rovaniemellä päivän pituus on vain 2 h 16 min.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti