 |
| Kaavio Trappist-1-järjestelmästä. Kuva NASA/JPL-Caltech. |
Unkarilaisen tähtitieteilijän Krisztián Vida:n[1] johtama
tutkija ryhmä on analysoinut hiljattain löydetyn aurinkokuntamme ”sisarplaneettakunnnan”[2]
olosuhteita. Havaintoaineisto on Keppler-observatorion K2-vaiheessa kokoamaa
mittaustietoa tähden kirkkaudesta.
Analyysin mukaan tähdessä esiintyy voimakkaita
flare-purkauksia. Voimakkaimmillaan purkaukset ovat samanlaisia kuin mitä oli
Auringossa vuonna 1859 esiintynyt ns. Carringtonin tapahtuma [3].
Purkaukset ovat niin voimakkaita ja niin usein toistuvia, että planeettojen
mahdolliset ilmakehät ovat pyyhkiytyneet pois jos niitä olisi edes koskaan
päässyt syntymään.
Ainoa mekanismi, joka olisi säilyttänyt ilmakehät, olisi
planeettojen voimakas magneettikenttä. Tutkijat päätyivät laskelmissaan, että
magneettikenttien pitäisi olla vähintään kymmeniä tai satoja Gausseja.
Maapallon magneettikentän voimakkuus on 0,5 Gaussia[4]. Toistaiseksi
ei tunneta ainoatakaan mekanismia, millä tavoin kiviplaneetta voisi kehittää
näin voimakkaan magneettikentän.
Voimakkaat flare-purkaukset ovat niin yleisiä
järjestelmässä, että niitä havaittiin 80 vuorokauden havaintojaksossa
tapahtuvan 42 kertaa. Tämä lisäksi tietysti tulevat merkittävästi vähäisemmät
flarepurkaukset, jotka tuovat oman lisänsä lähes valonnopeudella kiitävään
protonivuohon ja CME -purkausten aiheuttamaan tähtituuleen.
Tutkijat laskevat, että mahdolliselta ilmakehältä kuluisi
yhden purkauksen aiheuttaman vaurioista toipumiseen peräti 30 000 vuotta.
Purkausten väli oli kuitenkin vain 28 tuntia, jossa ajassa minkäänlaista
toipumista ei ehdi tapahtua. Niinpä todennäköisesti Trappist-1-järjestelmän
elokehällä olevat planeetat ovat ilmakehättömiä, muistuttaen enemmän
Merkuriusta kuin Maata.
Huomautukset
[1] Konkoly Observatorio (Unkari).
[2] Trappist-1 tähtikunta sijaitsee noin 39 valovuoden
etäisyydellä aurinkokunnastamme Vesimiehen tähdistössä. Tähti on punainen
kääpiötähti, spektriluokaltaan M8V ja sen massa on 0,08 M☉ eli se on juuri sillä rajalla, että
se kykenee ylläpitämään vedyn fuusiota ytimessään. Tähden efektiivinen
lämpötila on vain 2550 K, sen säteilyvoimakkuus on 0,04 % Auringon säteilymäärästä
ja tähden ikä on alle miljardi vuotta.
Aurinkokunnan kaltaiseksi järjestelmän tekee sen löydetyt
seitsemän planeettaa, joista kolmen kiertorata on ns. elämän vyöhykkeellä.
Näiden kolmen (c, d ja e) planeetan laskennallinen lämpötila on sellainen, että
vesi voi esiintyä niiden pinnalla nestemäisenä. Kaikki havaitut planeetat
kuitenkin kiertävät tähteään niin lähellä, että niiden pyöriminen on täytynyt vuorovesilukkiutua
kiertoaikaan, toisin sanoen planeettojen sama puoli on aina suuntautunut
tähteen.
Trappist-1 järjestelmä löysivät belgialaiset Michaël Gillon, Emmanuël Jehin (Institut
d’Astrophysique et de Géophysique, Université de Liège) + al syksyllä 2015 ja löytö
julkistettiin toukokuussa 2016 Nature-tiedejulkaisussa . Artikkelin verkkoversio
http://www.eso.org/public/archives/releases/sciencepapers/eso1615/eso1615a.pdf
[3] kts. artikkeli ” Auringossa piilee vaara” http://avaruusmagasiini.blogspot.fi/2014/05/auringossa-piilee-vaara.html
[4] Vaihteluväli on paikasta riippuen 0,2–0,6 Gs (Gaussia,
20 000 – 60 000 nT).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti