Tseljabinskin meteoroidi jätti jälkeensä komea tiivistymisvanan. Kuva Wikimedia Commons. |
Professori Jay Melosh’in[1]
johtama tutkimusryhmä on selvittänyt tietokonemalleilla kuinka ja miksi Tšeljabinsk’in[2][3] yllä ilmakehään tunkeutunut
meteoroidi pirstoutui.
Luonnollisesti sama mekanismi hieman varioiden toimii
kaikkiin avaruudesta ilmakehään tunkeutuvissa luonnollisissa kappaleissa. Tšeljabinskissa avaruudesta ilmakehään syöksyneen meteoroidin
massa[4] oli arviolta noin 10 000 tonnia ja siitä maanpinnalle
päätyi noin 0,1 % eli hieman alle tuhat kiloa.
Tutkimuksen mukaan suurin syy pirstoutumisen on kappaleeseen
suurella paineella tunkeutunut ilma. Avaruudessa olevat meteoroidit ovat
luonnostaan huokoisia jopa niin, että yli 20 % niiden tilavuudesta on suurempia
ja pienempiä onkaloita. Osa huokosista on yhteydessä toisiinsa. Huokoisuuden
lisäksi kiviaines on luonnostaan haurasta.
Tšeljabinsk in meteoroidin nopeus ilmakehään
tullessa oli yli 50-kertainen äänennopeuteen verrattuna, joten kappale muodosti
eteensä (ilman kompressoituessa) sokkiaallon, joka levisi äänennopeudella ympäristöön.
Sokkiaallon ja meteoroidin pinnan rajapinnassa paine nousu hyvin suureksi,
jolloin ilmaa tunkeutui meteoroidiin huokosten kautta. Vastaavasti
jättöpuolella meteoroidia oli täydellinen tyhjiö. Paine-ero meteoroidin
sisäisen paineen ja etenkin jättöpuolen välillä johti kappaleen räjähdyksen
kaltaiseen pirstoutumiseen.
Varsinainen hajoaminen tapahtui noin 15 – 20 km korkeudessa[5]
ja kappaleen liikerata oli lähes maanpinnan suuntaista. Näin ollen ympäristöön
levinnyt sokkiaalto aiheutti maanpinnalla tuhoa laajalla alueella rikkomalla
ikkunoita ja sortuipa yksi tehdasrakennuksen seinä äkillisestä paineesta.
Tutkimuksessa ei selvitelty sitä, kuinka kompressoituneen
ilman aiheuttama kuumuus ja sen vaikutuksesta pinnan sulaminen ja ablaatio
(haihtuminen)[6] vaikuttivat ilmapaineen tunkeutumiseen meteoroidin
sisään. Ainakin pienemmissä kappaleissa olettaisi sillä olevan suuri merkitys.
Huomautus
[1] Earth, Atmospheric, and Planetary Sciences at Purdue
University.
[2] 15.2.2013
[3] Venäjällä
[4] Meteoroidin alkuperäiseksi kooksi arvioitiin 17–20 m.
[5] Pirstoutumiskorkeudesta on useita eriäviä käsityksiä eri
lähteissä. Ilmeisesti isompien kappaleiden irtoaminen johti siihen, että meteoroidin
kappaleet pirstoutuivat eri korkeuksilla. Vastaavasti yliäänipamauksia kuultiin
useita perättäisiä, joskin jotkut niistä olivat varmaankin heijastumia
rakennuksista.
Meteoroidin pirstoutumiskorkeuteen vaikuttaa nopeuden ja
koon lisäksi kappaleen lujuus, materiaali ja sen huokoisuus. Lisäksi
pirstoutumiskorkeuteen vaikuttavat saapumiskulma ja mahdolliset avaruudessa
syntyneet halkeamat ja murroslinjat. Lisäksi kosmisen säteilyn aiheuttamat
kiderakenteen virheet ja rapautumiset vaikuttavat kappaleen lujuuteen ja
kestävyyteen.
[6] Ablaatio poisti meteoroidin massasta 99,9 % ennen kuin se
saavutti maapinnan
Lähde
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti