Maapallon lähiavaruudessa kulkee jatkuvasti asteroidien virta, jopa pari kolme vuorokauden aikana. Torstaina (28.4.2022) Maapallon ohittavalla 2008 AG33 -asteroidilla (418135) on kokoa suunnilleen 466 m (säteiden keskiarvo) mutta sen tarkkaa kokoa ei kuitenkaan tunneta. Ohitus tapahtuu noin 8,5 Kuun etäisyydeltä (3,2 milj. km), joten törmäysvaaraa ei ole.
 |
| Taiteilijan näkemys asteroidista. Kuva NASA/JPL. |
Vaikka törmäysvaaraa ei tällä kertaa olekaan, niin se ei ole mikään tae tulevaisuudesta. Asteroidien ja komeettojen ratoja muuttavat monet tekijä, esimerkiksi planeetan lähiohitus muuttaa rataa aina. Tästä syystä tutkijat pitävät silmällä kaikkia hieman alle 200 milj. km etäisyydelle tulevia asteroideja. He havaitsevat niitä automaattisilla seurantakameroilla ja laskevat niiden ratoja havaintojen tuottamasta datasta. Jos asteroidi tulee lähemmäksi kuin 7,5 milj. km, sitä pidetään mahdollisesti vaarallisena (PHA), ja se on erityisen huomion kohteena.
Toistaiseksi emme pysty torjumaan asteroidien törmäyksiä mutta tutkimustyö on käynnissä tälläkin saralla. Havaintoja tekee NASAn DART -luotain (Double Asteroid Redirection Test), joka laukaistiin avaruuteen 24.11.2021. Myös Kiinan avaruusviranomaiset suunnittelevat törmäyttävänsä luotaimen asteroidiin ja tarkkailevat sen vaikutusta asteroidin rataan. Tehtävän päivämääriä ei ole ilmoitettu.
Asteroidi 2008 AG33 havaittiin 12. tammikuuta 2008 Mt. Lemmon SkyCenter observatoriossa. Se ohitti maapallon edellisen kerran 1.3.2015. Tämän kertaisen ohituksen jälkeen voimme odottaa sitä seitsemän vuoden kuluttua 25.5.2029.
Lähiviikkoina on odotettavissa vieläkin suurempien asteroidien ohituksia. Space Weather (.com) sivusto listaa tulevien asteroideja etusivullaan. Listan mukaan 9.5.2022 ohittaa maapallon noin 513 metriä (keski)halkaisijaltaan oleva asteroidi 467460 noin 11.3 Kuun etäisyydeltä (LD). toukokuun 27 päivänä maapallon ohittaa asteroidi 7335, jonka halkaisijaksi ilmoitetaan 1058 m ja ohitusetäisyydeksi 14,8 LD. Pienempiä, mutta merkittävän kokoisia kuitenkin, menee maapallon ohi useita viikossa. Pienimmät niistä ovat muutaman metrin kokoisia.
Kaikkein pienemmiltä kappaleita maapallon suhteellisen tiheä ilmakehä suojaa. Suojavaikutus ulottuu noin 10 – 20 m kokoluokkaan asti, mutta lähestyvän kappaleen rakenne ja kemiallinen koostumus vaikuttaa asiaan huomattavasti. Esimerkiksi Tšeljabinskiin (Venäjä) pudonnut kappale oli kooltaan noin 20 m, mutta kaikeksi onneksi se oli rakenteeltaan haurasta kiveä ja se tuli ilmakehään lähes maapallon säteen tangentin suuntaisesti. Näin ollen sen kulkema matka ilmakehässä muodostu pitkäksi ja se ehti pirstoutua paljon pienemmiksi kappaleiksi ennen lopullista putoamista. Siitä huolimatta sen aiheuttama paineaalto rikkoi ikkunoita ja kaatoi seiniä ja toistatuhatta ihmistä loukkaantui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti