Massiivisesta tähdestä on jäljellä vain vaaleanpunainen ja oranssin värinen utuinen jäännös. Tähti räjähti voimakkaasti noin 11 000 vuotta sitten. Kun massiiviset tähdet saavuttavat kehityskaarensa lopun, ne usein räjähtävät supernovaksi kutsutussa purkauksessa. Nämä räjähdykset aiheuttavat shokkiaaltoja, jotka liikkuvat ympärillä olevan kaasun läpi, puristavat sitä kasaan ja luovat monimutkaisia nauhamaisia rakenteita. Vapautuva energia kuumentaa kaasumaisia nauhamaisia rakenteita, jolloin ne loistavat kirkkaasti, kuten tässä kuvassa näkyy.
 |
| Tässä upeassa värikuvassa näkyy jättimäisen tähden aavemaiset jäännökset. Tämä uskomattoman tarkka kuva on otettu VLT Survey Telescope -kaukoputkella, joka sijaitsee Paranalissa Euroopan eteläisen observatorion (ESO:n) havaintopaikassa Chilessä. Kuva ESO/VPHAS+ team. Acknowledgement: Cambridge Astronomical Survey Unit. |
Tämän 554 miljoonan pikselin kuvan avulla saamme Vela-supernovajäännöksestä erittäin yksityiskohtaisen kuvan. Supernova on nimetty eteläisen Vela-tähdistön (Purje) mukaan. Koko kuvaan mahtuisi yhdeksän täysikuuta, ja koko pilvi on vielä suurempi. Vain 800 valovuoden etäisyydellä Maasta tämä dramaattinen supernovajäännös on yksi meitä lähimmistä tunnetuista supernovajäännöksistä.
Tähden räjähtäessä sen uloimmat kerrokset sinkoutuivat ympäröivään kaasuun tuottaen kuvassa näkyviä näyttäviä filamentteja. Tähdestä on jäljellä erittäin tiheä pallo, jossa protonit ja elektronit pakotetaan yhteen neutroneiksi muodostaen neutronitähden. Vela-jäännöksen neutronitähti sijoittuu hieman tämän kuvan ulkopuolelle vasempaan yläkulmaan. Neutronitähti on myös pulsari, joka pyörii oman akselinsa ympäri uskomattomalla nopeudella: yli 10 kertaa sekunnissa.
Tämä kuva on kooste ESO:n Paranalin observatoriolla Chilessä sijaitsevalla VLT Survey Telescope, eli VST-teleskoopilla otetuista kuvista. Kuvat on otettu OmegaCAM-kameralla. Tämä 268 miljoonan pikselin kamera voi ottaa kuvia useiden eri suotimien läpi, jotka päästävät läpi eri värejä. Tässä nimenomaisessa Vela-jäännöksen kuvassa käytettiin neljää erilaista suodinta, jotka on kuvassa esitetty magentan, sinisen, vihreän ja punaisen väreinä.
VST:n omistaa italialainen National Institute for Astrophysics, eli INAF. Kaukoputkessa on 2,6-metrinen peili, ja se on yksi suurimmista teleskoopeista, joka on erikoistunut yötaivaan laajojen alueiden havainnointiin näkyvässä valossa. Tämä kuva on esimerkki tuloksista, joita näillä kartoituksilla saadaan. Kuva on osa VST Photometric Hα Survey of the Southern Galactic Plane and Bulge (VPHAS +) taivaankartoitusta. Yli seitsemän vuoden aikana tämä tutkimus on kartoittanut huomattavan osan kotigalaksistamme. Tämän ansiosta tähtitieteilijät ymmärtävät paremmin, kuinka tähdet muodostuvat, kehittyvät ja lopulta joko tuhoutuvat, muodostuvat neutronitähdiksi tai luhistuvat valkoisiksi kääpiöiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti