Lokakuun 9. päivänä (2022) havaittiin Nuolen tähdistössä gammapurkaus, jonka voimakkuus yllätti tutkijat. Havaintoja tehtiin laaja-alaisesti useilla eri instrumenteilla niin avaruudessa kuin maanpinnallakin. Purkaus sai tunnuksen GRB 221009A ja sen etäisyydeksi laskettiin noin 1,9 miljardia valovuotta. Tutkijat arvioivat purkauksen syntyneen musta aukon muodostumisesta.
ESA/XMM-Newton/Pedro Rodriguez (Serco Gestión de Negocios S.L. for ESA - European Space Agency)/Andrea Tiengo (IUSS Pavi). |
Purkaus havaittiin SOHO aurinko-observatoriossa Maan ja Auringon välissä sijaitsevassa Lagrangen pisteessä L1. Havaintolaite oli hiukkasilmaisi EPHIN, joka havaitsi voimakkaan signaalin kello 13.20 UTC aikaa. Sama purkaus havaittiin myös Gaia-satelliitissa ja Integral-observatorion IBIS/ISGRI -instrumentilla, jolla saatiin kuvattua purkauksen jälkihehku noin vuorokausi tapahtuman jälkeen. Myös muut Integralin havaintoinstrumentit havaitsivat purkauksen kuten SPI/ACS mittasi suoraan purkauksesta saapuvaa gammasäteilyä.
XMM-Newton avaruusröntgenkaukoputki sai valokuvattua
purkauksen sijaintipaikan. Myös ESAn Solar Orbiter ja BepiColombo -luotaimet
havaitsivat purkauksen omilla instrumenteillaan. Solar Orbiterin
EPD-instrumentti mittasi sekundaarisia energisiä hiukkasia ja BepiColombo
puolestaan havaitsi gammasäteilypurskeen.
Gammapurkaus havaittiin myös maanpinnalla. Gemini South teleskoopilla (Chile) Jillian Rastinejad (Northwestern University) havaitsi jälkihehkua.
Tasmaniassa tohtori Andrew Klelociuk havaitsi maaperässä
kulkevia VLF-sähkövirrassa voimakkaan piikin juuri purkauksen aikaan. Maaperän
sähkövirrat olivat yhtenevät Solar Orbiterin STIX-instrumentin mittaustietojen
kanssa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tiettävästi gammapurkauksen havaittiin
vaikuttava VLF-sähkövirtoihin. Aikaisemmin on havaittu gammapurkausten vaikuttavan
Maan ionosfääriin ionisoitumista lisäävästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti