Asteroidi 2024 YR4 menee Kuun ohi

KAK – NASA kertoi muutama päivä sitten (5.3.2024), että asteroidi 2024 YR4 ei tule törmäämää Kuuhun joulukuussa 2032. Päätelmä perustuu JWST:llä tehtyihin havaintoihin asteroidin radasta helmikuussa 2026.

JWST:n 18. ja 26. helmikuuta 2026 ottamat kuvat asteroidista 2024 YR4. Kuva: NASA, ESA, CSA, STScI, M. Micheli (ESA NEOCC).

 

Palataanpa historiassa hieman taaksepäin. Asteroidi löydettiin ATLAS-havaintoprojektissa Havaijilla 27. joulukuuta 2024. Ensimmäisten havaintojen perustella laskettiin asteroidin rata, ja laskelmat osoittivat suurta todennäköisyyttä Maahan törmäämiselle. Alustavien laskelmien perusteella törmäys tapahtuisi 22.12.2032.

Tällainen tieto saa tähtitieteilijät tietysti tarkistamaan laskelmiaan jatkuvasti sitä mukaa kun lisähavaintoja saadaan. Tammikuuhun mennessä lisähavainnot kuitenkin ennustivat edelleen törmäyksen suurta mahdollisuutta. Sille laskettiin jopa 3,1 % todennäköisyyttä. Yksikään muu asteroidi ei aikaisemmin ollut päässyt tällaiseen lukemaan sillä todennäköisyys vastasi Torino-asteikon lukemaa 3.

Helmikuun 2025 aika saatiin lisää havaintoja ja törmäyksen todennäköisyys ei enää vahvistunut vaan lähti putoamaan aluksi lukemaan 1,5 % ja sen jälkeen lukemaan 0,28 % ja lopulta nollaan. Maahan törmääminen ei enää ollut mahdollista ainakaan seuraavaan sataan vuoteen.

Mutta vielä ei oltu selvillä vesillä, sillä vaikka törmäys skenaario Maan kanssa poistui, törmäys Kuuhun näytti mahdolliselta. Törmäys Kuuhun sai suunnilleen saman todennäköisyys prosenttiluvun kuin mitä Maalla oli maksimissa, siis noin 4 %. Luku oli riittävän suuri, jotta tähtitieteilijät jatkoivat intensiivistä havaitsemistaan ja radan laskemista koko loppuvuoden.

Lopulta helmikuussa 2026 myös JWST:llät löytyi havaintoaikaa asteroidin havaintoihin. Havaintoja tehtiin helmikuun 18. ja 26. päivinä. Aikaisempien ja havaintojen lisäksi JWST:n havainnot näyttävät olleen riittävän tarkkoja, jotta asteroidin rata voitiin määrittää riittävällä tarkkuudella ja törmäysvaihtoehto Kuun kanssa myös poistui. Lyhimmillään etäisyys Kuuhun tulee olemaan vain noin 21 000 km 22.12.20232.

 

Lähteet:

1.  Maxime Devogèle, Olivier R. Hainaut + all: Rapid-response characterization of near-Earth asteroid 2024 YR4 during a Torino Scale 3 alert.
2.  Lesther Guillemin: City killer asteroid has 3.1% chance of hitting earth says NASA.
3.  Proto Thema: NASA has minimised the chances of the “catastrophic” asteroid hitting Earth in 2032.
4.   Paul Wiegert, Peter Brown + all: The Potential Danger to Satellites due to Ejecta from a 2032 Lunar Impact by Asteroid 2024 YR4.
5.   ESA: Asteroid 2024 YR4 will not impact the Moon.

 

 

Kirkas bolidi Keski-Europan yllä sunnuntai-iltana

Ranskassa, Belgiassa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Saksassa havaittiin sunnuntaina (8. maaliskuuta 2026) kello 17.55 UTC aikaan kirkas bolidi. International Meteor Organization (IMO) on vastaanottanut tähän mennessä 3209 raporttia ilmiöstä, niiden joukossa 26 videota ja 116 valokuvaa.

Tämä kuva osoittaa kuinka kirkkaasta bolidista oli kyse. Kuva  © Philipp Z./IMO.

Bolidi ei kuitenkaan jäänyt pelkäksi valoilmiöksi taivaalla, vaan se pirstoutui näyttävästi pienemmiksi kappaleiksi Saksan Rhineland-Palatinate -osavaltion Koblenz-Güls -nimisen kaupungin yllä. Pirstoutuminen tuotti useita pudokkaita, jotka vaurioittivat alueen rakennuksia. Ehkä pahiten vaurioista kärsi omakotitalo, jonka tiilikattoon pudonnut meteoriitti aiheutti jalkapallonkokoisen reiän ja lopulta päätyen asukkaiden makuuhuoneeseen.

Alueelta kerättiin kymmeniä golfpallonkokoisia kappaleita ja katon lävistänyt kappale oli noin lapsen nyrkin kokoinen.

Vaikka tapahtuma tuntuu harvinaiselta, niin todellisuudessa ne ovat melko yleisiä. Euroopan avaruusjärjestön (ESA) mukaan tämän kokoluokan kappaleita putoaa maapallolle kerran parissa viikossa. Maapalolla on kuitenkin vielä harvaan asuttuja paikkoja ja tietysti meret kattavat ¾ maanpallon pinta-alasta, joten useimmat saapuvista kappaleista jää huomaamatta ja ne eivät aiheuta vahinkoa.

Epätavallista on kuitenkin, että pudokkaat aiheuttaisivat ihmisten vammautumista, vaikka niitäkin on tapahtunut. Tässä tapauksessa, onneksi, näin ei käynyt. Sirontakentän kokoa ei vielä ole kattavasti määritelty ja luultavasti alueelta löytyy edelleen meteoriitteja.

Avaruudesta Maahan saapuvan meteoroidin nopeus on useita kymmeniä kertoja äänennopeus. Näin suurella nopeudella tuleva kappale aiheuttaa edellään ilman kompressoitumisen ja sokkiaallon. Kompressoitunut ilma kuumenee tuhansien asteiden lämpötilaan ja aiheuttaa saapuvan kappaleeseen dynaamisia jännitteitä. Jos kappale on vähänkään huokoinen (meteoroidit usein ovat) kompressoitunut ilma tunkeutuu myös kappaleen sisään luoden sisäisen paineen ulospäin. Yhdessä nämä tekijät aiheuttavat saapuvan kappaleen pirstoutumisen pienemmiksi ja jos se on ollut riittävän isokokoinen, niin pienempiä kappaleita putoaa maanpinnalle asti.