Kosmologi sai tiedonjulkistamispalkinnon

Tommi Tenkanen.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain
tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan esityksestä. Yksi palkituista on Tommi Tenkanen, joka on osallistunut laajalti yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen eri kanavissa ja kirjoittanut Ursalle kaksi yleistajuista kirjaa teoreettisen fysiikan aiheista.

Tommi Tenkanen, teoreettisen fysiikan dosentti ja kosmologian tutkija, ehti opiskeluaikanaan muun muassa vetää Ursan nuortenkerhoja. Sittemmin hänestä on tullut myös Ursan kirjailija, joka on ehtinyt kirjoittaa alastaan jo kaksi yleistajuista teosta: Pimeän aineen arvoitus (2019) ja Matka mustaan aukkoon. Alkuräjähdyksestä kaiken teoriaan (2021).

"Olen valtavan otettu siitä, että kirjani ja muu tiedonjulkistamisen työni on koettu merkitykselliseksi ja kansalaisten tietämystä lisääväksi", Tenkanen kertoo. "Tieteen kansantajuistaminen on aina ollut minulle läheinen asia ja olen tehnyt sitä aktiivisesti jo opiskeluajoistani lähtien, pienten lasten tähtitiedekerhosta suuriin luentosaleihin ja opiskelijatapahtumista televisioon. Koen, että valtionpalkinto antaa tunnustuksen tästä koko matkasta."

Miksi Tenkanen haluaa tehdä kansantajuistamista? "Maailmankaikkeus on niin mielenkiintoinen!" hän kuvailee. "Olen kiinnostunut lähes kaikesta ja haluan jakaa tähän liittyvää innostusta ja löytämisen iloa muillekin." Tutkijataustansa johdosta Tenkanen kokee myös oleelliseksi kertoa, mitä emme vielä tiedä ja miten tiede etenee, eli miten ihmiskunnan tieto todellisuudesta karttuu.

Tenkanen suunnittelee kirjoittavansa tulevaisuudessa lisää tietokirjoja, aiempaa laaja-alaisemmista aiheista. "Maailmankaikkeus ja sen lainalaisuudet pysyvät kiehtovina mutta samoina, kun taas luonto, teknologia ja yhteiskunta ympärillämme muuttuvat kiihtyvällä tahdilla", Tenkanen kuvailee. "Minulla on suunnitelmissa kirjoittaa siitä, mitä nämä muutokset tarkoittavat, mitä mahdollisuuksia uudet teknologiat meille tarjoavat ja kuinka hyödynnämme niitä koko ihmiskunnan ja biosfäärin parhaaksi."

Opetusministeriön myöntämän palkinnon perusteissa Tenkasen työtä kuvaillaan näin:

"Teoreettisen fysiikan dosentti, kosmologian tutkija Tommi Tenkanen on kansainvälisesti arvostetun tieteellisen tutkimustyönsä ja tiedehallinnollisten tehtäviensä ohella osallistunut laajasti yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen monilla eri keskustelufoorumeilla.

Tenkanen on tutkimuksessaan ollut erityisen kiinnostunut fysiikan alan merkittävimpiin arvoituksiin liittyvästä teemasta, näkymättömiin jäävästä pimeästä aineesta. Tämän lisäksi hän on kiinnostunut mustista aukoista ja painovoimasta. Nämä kaikki ovat aiheita, jotka kiinnostavat suurta yleisöä. Samalla ne ovat aiheita, joiden yleistajuistaminen vaatii vankkaa osaamista.

Tommi Tenkanen avaa ansiokkaasti tätä niin kutsuttua kovaa luonnontieteellistä tutkimusta lähestyttävästi ja ymmärrettävästi.

Tenkanen on aktiivisen ja monipuolisen tiedon sekä tutkimuksen popularisointityönsä ohella kirjoittanut suomeksi kaksi suurelle yleisölle suunnattua teosta (Pimeän aineen arvoitus, Ursa 2019 ja Matka mustaan aukkoon. Alkuräjähdyksestä kaiken teoriaan, Ursa 2021).

Hän on näin kirjoituksissaan ja puheenvuoroissaan tehnyt ymmärrettäväksi ja selittänyt kiinnostavasti tieteenalaansa vihkiytymättömille erilaisia maailmankaikkeuden perimmäisiä ongelmia."

 

 

Kirjauutuus: Matka mustaan aukkoon

Tommi Tenkanen

Matka mustaan aukkoon — Alkuräjähdyksestä kaiken teoriaan

Ursan julkaisuja 175
Ursa ry 2021
ISBN 978-952-7443-00-2
Nidottu 286 sivua. 

Mustista aukoista on kirjoitettu muutaman viime vuosikymmenen aikana valtavasti ja osa tästä kirjallisuudesta on julkaistu Suomeksikin. Niinpä Tommi Tenkasen Matka Mustaan aukkoon on suurelta osin jo aikaisemmin julkaistujen asioiden kertausta. Toki nuoremmalle sukupolvelle kirjassa on paljon uutta ja eipä se vähän vanhemmallekaan lukijalle asioiden kertaaminen pahaa tee. On kirjassa paljon uuttakin, sillä se kertoo historian lisäksi aivan viimevuosien tutkimuksista ja niiden tuloksista.

Yksi näistä uusista tutkimuksista on mustan aukon kuvaaminen. Haastateltavana on ollut Tuomas Savolaisen (Aalto-yliopisto), joka kertoo M87 galaksin ytimessä sijaitsevan supermassiivisen mustan aukon kuvaamisesta maapallonlaajuisella EHT-radioteleskoopilla. Sattumalta Tuomas Savolainen piti esitelmän Tampereen Ursan jäsenillassa samasta aiheesta samalla viikolla, kun posti toi Tenkasen kirjan luettavakseni. Tuomaksen esitelmä on edelleen katsottavissa YouTubessa Tampereen Ursa -kanavalla.

Tuomas Savolaisen haastattelu ei ole ainoa laatuaan, sillä Tenkanen haastattelee muitakin tutkimuksen eturintamassa olevia kollegoitaan: Anne Lähteenmäkeä Metsähovin observatoriosta ja tutkijakumppaneitaan ja tapaamiaan esitelmöitsijöitä Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Tenkanen antaa puheenvuoron näille tutkijoille, joten se tuo kirjaan vaihtelua ja auttaa lukijaa ymmärtämään kuinka laajalla rintamalla mustia aukkoja nykyisin tutkitaan. Itse pidän tästä lähestymistavasta ainakin tässä kirjassa.

Merkittävin tutkija on tietysti Albert Einstein ja hänen kollegansa 1900-luvun alkupuolella. Tenkanen tuo esiin myös Einsteinin aikalaisen, suomalaisen Gunnar Nordströmin, joka pähkäili samoja gravitaatioasioita kuin kuuluisampi tutkijakumppaninsa ja joka oli myös Einsteinin kanssa kirjeenvaihdossa. Suhteellisuusteoria onkin perustavaa laatua oleva työväline mustien aukkojen tutkimuksessa ja yrityksissä ymmärtää mitä ne todellisuudessa ovat.

Yksi merkittävimmistä ja toistaiseksi suurelle yleisölle tuntemattomimpia teoreettisia tutkijoita on Juan Maldacena (Institute of Advance Study, Princeton). Hän on saanut merkittävää mainetta tutkijapiireissä AdS-CFT-dualiteetin eli holografisen periaatteen kehittäjänä. Tenkanen haastattelee häntä kirjansa loppupuolella. Tämä luku oli ainakin minulle kaikkein mielenkiitoisin, joskaan ei kaikkein helpoin. Tarkemmin ajatellen, jos tämä luku olisi jäänyt kirjasta pois, niin se olisi tehnyt kirjasta jotenkin vajaan. Muodostuuko holografinen periaate tutkimuksen valtavirraksi vai jääkö se tieteen historiaan kummalliseksi, umpikujaan johtaneeseen poluksi, jäänee nähtäväksi.

Pieni varoitus lukijoille on paikallaan. Tenkanen on työskennellyt pitkään Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa ja sen vuoksi hän käyttää sanaa triljoona sikäläisittäin (10¹²). Meillä sana tarkoittaa 10¹⁸ joten ero on miljoonakertainen. Onneksi näitä sekaantumiskohtia kirjassa on vain pari eikä ne vie maalta merelle.

Tenkasen teksti on helppolukuista, se etenee sujuvasti ilman omituisia harhapolkuja. Niinpä voikin suositella kirjan lukemista kaikille sen aihepiiristä kiinnostuneille.   

Kari A. Kuure.