 |
| 46P/Wirtanen vuodelta 2003. Kuva ESA. |
Lähitulevaisuudessa komeetta 46P/Wirtanen tulee olemaan
suuren mielenkiinnon kohteena. Joulukuussa 2018 komeetta pyyhältää maapallon
ohitse hyvin läheltä, lähempää kuin moniin vuosiin tai ehkäpä milloinkaan
aikaisemmin. Lähestyessään maapalloa syksyllä 2018 komeetta kirkastuu ja
viimeistään marraskuun loppupuolella siitä tulee paljain silmin näkyvä kohde
pohjoiselle tähtitaivaalle.
Komeetan löysi Carl Alvar
Wirtanen (1910–1990) Lick observatoriossa työskennellyt tähtitieteilijä
tammikuun 17. päivänä vuonna 1948. Löydön jälkeen komeettaa on havaittu jokaisella
kierroksella Auringon ympäri lukuun ottamatta vuotta 1980, jolloin komeetan
perihelin aikaan se pysytteli sitkeästi alle 20 asteen etäisyydellä Auringosta.
Vuoden 2013 perihelin ohitus oli myös huono havaintojen
kannalta. Komeetasta tehtiin vain muutamia etäisyysmittauksia, nekin vuoden
2014 aikana. Vuoden 2018 periheli on siis poikkeus, sillä myös vuoden 2024
perihelin ohitus on huono. Näin ollen tuleva perihelin ohitukseen on ladattu
paljon toiveita kunnollisten havaintojen tekemisen suhteen. Valitettavasti
meillä Suomessa marras- ja joulukuu ovat vuoden pilvisintä aikaa, mutta aina voidaan toivoa joitakin selkeitä iltoja ja öitä, jotka
mahdollistaisivat komeetan havaitsemisen.
Komeetta kuuluu ns. Jupiterin komeettaperheeseen ja sen
kiertoaika on nykyisin 5,43 vuotta. Radan apheli on 5,124 ja periheli 1,056.
Kuten tarkkaavainen lukija huomaa, perihelietäisyys on hyvin samanlainen kuin
maapallolla. Törmäysvaaraa ei ainakaan nykyisin ole, sillä radan inklinaatio on
11,7° ja periheli sijaitsee ekliptikan pohjoispuolella. Kokoa komeetalla
arvioidaan olevan noin (Ø) 1,2 km.
Edellisen lukemansa perusteella taivaandynamiikkaa tunteva
lukija voikin jo päätellä, että komeetan rata ei ole kovinkaan pysyvä, vaan se
muuttuu joka kerta kun Jupiter ja komeetta päätyvät toistensa läheisyyteen.
Takaisinpäin laskemalla on pystytty selvittämään joitakin ratamuutoksia
viimevuosisadalla.
Taulukko 1. 46P/Wirtanen ratamuutokset
pvm
|
etäisyys Jupiterista [au]
|
perihelietäisyyden muutos [au]
|
kiertoajan muutos [vuotta]
|
31.12.1912
|
0,53
|
1,62 → 1,43
|
6,81 → 6,32
|
25.12.1923
|
0,52
|
1,43 → 1,61
|
6,32 → 6,65
|
10.4.1972
|
0,28
|
1,61 → 1,26
|
6,65 → 5,87
|
26.2.1984
|
0,47
|
1,26 → 1,08
|
5,87 → 5,50
|
25.11.2042
|
0,56
|
1,06 → 1,22
|
5,49 → 5,78
|
Toistaiseksi viimeisin ratamuutos tapahtui vuonna 1984
ja seuraava tulee tapahtumaan vuonna 2042. Tuleva ratamuutos heittää
perihelietäisyyttä ulommaksi ja näin vähentää ainakin väliaikaisesti törmäysriskiä maapallon kanssa.
Ensivuoden perihelin ohitus tapahtuu joulukuun 13. päivänä.
Perihelin aikaan komeetta ei vielä ole kaikkein lähimmillään maapalloa, vaan se
tapahtuu vasta muutama vuorokausi myöhemmin, joulukuun 16 päivän iltana. Etäisyyttä
silloin noin 11,61 miljoona km, eli noin 0,078 au tai noin 30 (LD) Kuun
etäisyyttä.
Vuoden 2018 syyskuun alussa komeetta on vielä himmeä ja se
voidaan ”nähdä” vain valokuvaamalla. Suomessa komeetta etelämeridiaanin ylitys
tapahtuu silloin vain noin 10° korkeudella ja sekin vähenee syksyn kuluessa
kunnes 8.lokakuuta se ei enää nouse horisontin yläpuolelle lainkaan. Marraskuun
loppupuolella komeetta alkaa jälleen nousta, tällöin iltataivaalle, ja ensimmäiset havainnot siitä voitaneen tehdä 27.11. komeetan tullessa Valaskalan
tähdistöön. Meridiaanin ylitys tapahtuu vain 4,9° korkeudella ja komeetan
kirkkaus Mv=5,1. Tämän jälkeen komeetan näkyvyys paranee ilta illan
jälkeen.
Joulukuun alkaessa komeetan meridiaanin ylitys tapahtuu aina
vain korkeammalta ja samalla komeetan kirkkaus kasvaa. Jos komeetan kirkkaus
kasvaa ennusteen mukaan, niin silloin se on nähtävissä paljain silmin jo
joulukuun ensimmäisen viikon aikana. Joulukuun toisen viikon alkaessa komeetan
kirkkaus on jo kohtalaisen suuri ja meridiaanin ylitys tapahtuu mukavasti
iltayöstä kello 22.30 tietämillä. Periheli saavutetaan 13.12.2018 ja etäisyys
lyhyimmillään 16.12.2018. Nykyisellä radallaan maapallon ja komeetan lyhin
mahdollinen etäisyys olisi noin 0,068 au eli 10 200 000 km, eli
tuleva ohitus on yksi lähimmistä ohituksista.
Joulukuun kolmannen viikon lopulla komeetta muuttuu
sirkumpolaariseksi vaikka meridiaanin ylitys tapahtuu edelleen iltayöstä, nyt
noin kello 23. Komeetan kirkkaus on edelleen sellainen, että se pitäisi näkyä
paljain silmin aina joulukuun loppuun asti.
Ennen periheliä komeetta on Valaskalan tähdistössä. Siitä se
siirtyy Härkään 12.2.2018 ja Perseukseen 19.12.2018. Tässä tähdistössä komeetta
on vain pari vuorokautta ja siirtyy Kefeukseen 21.12.2018. Ilveksen alueella komeetta
siirtyy 28.12.2018 ja tämän jälkeen 8.1.2019 se siirtyy Isoon karhuun. Lyhyt
pistäytyminen Ilveksessä 11.1.209 on vain vuorokauden mittainen ja paluu Ison
karhun puolelle tapahtuu 12.1.2019.
Tammikuun toisella viikolla komeetta on himmentynyt jo niin
paljon, että sen havaitseminen paljain silmin edes pimeimmässä paikassa ei ole
mahdollista. Sen sijaan, se on vielä helposti valokuvattavissa pitkälle
kevääseen, sillä se pysyttelee pohjoisella tähtitaivaalla aina huhtikuun puolelle
tai pitempäänkin, mutta himmenee lopulta näkymättömiin riippumatta käytettävästä
laitteistosta.
Taulukko 2. 46P/Wirtannen havaintoja helpottavia tietoja
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti