tiistai 25. elokuuta 2020

NASA synnytti uutistulvan tyhjästä

NASAn uutisointi menee, jos nyt ei usein, niin silloin tällöin aivan överiksi. Näin kuitenkin tapahtui eilen (24.8.2020) kun NASA tiedotti, että Vaalipäivän asteroidi ei törmää maapalloon. Maailman lehdistö tarttui aiheeseen ja lukemattomien lehtien otsikoissa kerrotaan NASAn uutisoineen asteroidista.

NASAn kuvituskuva asteroidista. Kuva NASA.

En onnistunut jäljittämään alkuperäistä tai edes sellaista uutista, joka ei ollut saanut alkuaan NASAn tiedotteesta. NASAn Twitter-tilillä on twiitattu jotain aiheesta, mutta sitäkään en päässyt kaivelemaan, kun en ko. firman palveluja käytä.

Mistä siis on kysymys? Tarkkaan ottaen kohun aiheena oli pienen pieni, halkaisijaltaan noin 2 metrinen kivenmurikka, joka havaittiin avaruudesta vuonna 2018. Se sai luettelotunnuksekseen 2018 VP1, jolloin siitä tuli Apollo-luokan asteroidi. Sen kaksivuotinen rata tuo sen maapallon lähelle ja ohitus tapahtuu vain päivää ennen Yhdysvaltain presidentin vaalia marraskuun 2 päivänä. Siitä nimitys Vaalipäivän asteroidi. Ohitusetäisyys on 4 994,76 km.

NASA laskee törmäykselle todennäköisyyden 1:240, joten kovin suuresta todennäköisyydestä ei ole kysymys. Jos törmäys todennäköisyyden vastaisesti tapahtuisi, mitään dramaattista ei tapahtuisi. Asteroidi, tai pitäisikö puhua meteoroidista, on kooltaan niin pieni, että se hyvin suurella todennäköisyydellä tuhoutuisi ilmakehässä täysin. Ainoastaan siinä tapauksessa, että kappale koostuisikin rauta-nikkeliseoksesta, suurempia kappaleita voisi päätyä maanpinnalle. Rautameteoroiditkin ovat hyvin huokoisia kappaleita, joten nekin pirstoutuvat ilmakehässä alkuperäistä paljon pienemmiksi kappaleiksi.

Jotta asian merkitys selvenisi, täytyy vielä kertoa, että tämän kokoisia ja paljon suurempiakin kappaleita menee maapallon ohi päivittäin, joskus jopa useita. Jotkut näistä lähelle tulevista kappaleista päätyvät maapallon ilmakehään ja tuhoutuvat niiden pudottua riittävän syvälle ilmakehään. Yleensä tuhoutuminen tapahtuu viimeistään 20 – 40 km korkeudella ja vain pölyä laskeutuu myöhemmin maanpinnalle. Tšeljabinskin asteroidin koko oli noin 20 metriä ja se pirstoutui ilmakehässä noin 20 km korkeudella helmikuussa 2013.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti