Apophis poistetiin ESAn riskiluettelosta

Uusimman havainnot asteroidi Apophista osoittavat, että se ei ole vaarassa törmätä maapalloon näkyvissä olevana aikana (n. 100 v.) tulevaisuudessa. Erityisen huojentavaa oli tieto mahdollisen törmäyksen vuonna 2068 poistuminen uhkaluettelosta.

Tutkahavainnot maaliskuun 6. päivältä 2021. Kuva ESA.

Apophis havaittiin vuonna 2004. Silloin laskettiin asteroidin radan kulkevan niin läheltä maapalloa vuosina 2029 ja 2068, että sitä pidettiin merkittävän uhkana. Lisähavainnot kuitenkin poistivat vuoden 2029 törmäysmahdollisuuden, mutta vuodelle 2068 uhka säilyi, varsinkin jos vuoden 2029 ohitus tapahtuisi ns. avaimenreiän etäisyydeltä. Tällä ymmärretään aivan tiettyä etäisyyttä Maasta, josta kulkiessaan asteroidin rata muuttuisi juuri siten, että törmäys myöhemmin olisi ollut mahdollinen.

Tämän vuoden maaliskuun 6 päivänä Apophis ohitti maapallon noin 17 miljoonan km etäisyydeltä. Ohilennon aikana tehdyt tutkamittaukset asteroidin etäisyydestä olivat niin tarkkoja, että asteroidin rata pystyttiin määrittämään vain muutaman kilometrin tarkkuudella aikaisemman satojen kilometrien tarkkuuden sijaan.

Uudelleen määritetty rata osoitti, että vuonna 2029 asteroidi ei ohita maapalloa ”avaimen reiän” kautta, vaan kulkee ainoastaan ohi noin 35 000 km etäisyydeltä. Uudelleen määritelty rata mahdollisti asteroidin poistamisen mahdollisien vaaraa aiheuttavien kappaleiden ESAn luettelosta, jossa on tällä hetkellä 1 143 mahdollisesti törmäävää kohdetta. Muita uhkia sen sijaan kyllä riittää. IAUn PHA luettelossa on kohteita 2 179.

 

Aikaisemmin tuntematon asteroidi huispasi läheltä ohi

Created by Gizmodo using NASA JPL’s Small body
database observor.

Aikaisemmin tuntematon asteroidi 2016 QA2 ohitti maapallon vain noin 100 000 km etäisyydeltä elokuun 28 päivänä kello 4.24 Suomen aikaa. Etäisyys vastasi vain ¼ Kuun etäisyydestä. Asteroidi havaittiin ensimmäisen kerran elokuun 27 päivänä ja lähimmillään se oli vain noin vuorokauden kuluttua löytämisestään.

Tutkijat arvelevat asteroidin kooksi noin 16×42 metriä, joten mahdollisen törmäyksen sattuessa se olisi saanut aikaan merkittävää tuhoa useiden satojen neliökilometrien alueella törmäyspaikassaan. Tuhovaikutusten määrä ja laati riippuvat törmäävän kappaleen ominaisuuksista, joten tarkaa arviota ilman törmäävän kappaleen ominaisuuksien tuntemusta ei voida tehdä.

Nasa arvioi, että yli 90 % Maata lähestyvistä[1] asteroideista (NEO), joiden koko on enemmän kuin 1 km tunnetaan. Asia on paljon huonommin asteroidien joiden koko on yli 160 m osalta, sillä niistä tunnetaan arviolta noin 30 % ja vain alle 1 prosentti asteroideista joiden koko on vähintään 30 metriä. Näitä pienempien asteroidien tai meteoroidien määrää ei osata edes arvioida.

Huomautukset

[1] NEOiksi määritellään ne steroidit jotka tulevat radallaan lähemmäksi Aurinkoa kuin 1,3 au etäisyydelle. Toinen ryhmä, NEA, ovat Maan lähelle tulevia asteroideja joiden etäisyys on alle 1,3 au. 

Kolmas ryhmä, PHA ovat asteroideja, joiden lähietäisyys maapallon kanssa on alle 0,05 au eli noin 7,5 miljoonan kilometrin (noin 20× Kuun etäisyys) ja jotka muodostavat mahdollisesti törmäysvaaran maapallon kanssa. Pienempiä kuin 150 metrin halkaisijaltaan olevia kappaleita ei kuitenkaan lasketa PHAksi, sillä niiden aiheuttama tuhovaikutus on paikallista tai enintään maanosaan vaikuttavaa. Tällä hetkellä tunnetaan 1726 PHAksi luokiteltua asteroidia.

Asteroidi ohitti maapallon

Tutkakuva asteroidi 2006 DP14:sta.
Kuva NASA/JPL-Caltech/GSSR.

Helmikuun 11. päivänä pienehkö asteroidi ohitti maapallon noin 2,38 miljoonan kilometrin etäisyydeltä. Etäisyys oli siis noin kuusinkertainen Kuun etäisyyteen (LD) verrattuna. Tapahtuma ei sinällään ollut mitenkään poikkeuksellinen, sillä vastaavia ohituksia tapahtuu, jos nyt ei päivittäin, niin viikoittain kuitenkin.

Ohittava asteroidi, 2006 DP14 oli kooltaan noin 400×200 m ja se näyttäisi olevan koostunut kahdesta yhteen iskostuneesta kappaleesta. Tutkakuvien mukaan se on lähinnä maapähkinän muotoinen. Tämäkään ei ole mitenkään poikkeuksellista, sillä monet muutkin asteroidit ovat osoittautuneet muodoiltaan muistuttavan maapähkinää.

Asteroidin 2006 DP14 pintamateriaali näyttäisi olevan hyvin tummaa, noin kivihiilen tummuusluokkaa. Tämä kertoo sen pinnan olevan hyvin vanha, sillä Auringon uv-säteily saa pinnalla olevien orgaanisten yhdisteiden muodostamaan vielä pitempiä hiiliketjuja, jotka ovat väriltään tummia. Mitä vanhempi pinta sitä tummempi se on.

Nasa Deep Space Networkin Goldstone antennilla (sijaitsee Kaliforniassa) tehtiin havaintoja ohikiitävästä asteroidista tutkaamalla sitä. Asteroidin suhteellinen nopeus maapallon suhteen oli 27 km/s. Tässä tutkamittauksessa paljastui asteroidin muoto.

Maapallon radan läheisyydessä tunnetaan lähes 11 000 asteroidia, joista noin tuhat on yli kilometrin kokoisia. Tällä hetkellä (26.2.2014) tunnetaan 1458 mahdollisesti vaarallista asteroidia[1], joiden radat hipaisevat maapallon rataa. Seuraava tunnettu asteroidi, joka ohittaa maapallon suunnilleen yhtä etäältä kuin 2006 DP14 on 2014 CR. Se tekee ohituksensa maaliskuun 11. päivänä 8,3 LD (Lunar Distance) ja kokoa sillä on noin 195 m.

Helmikuun 21. ja 23. päivinä maapallon ohitti 0,7 LD ja 2 LD etäisyyksiltä 12 ja 30 metriä halkaisijaltaan olevat kivet 2014 DK10 ja 2014 DH6. Tämän kokoiset kivet luultavasti tuhoutuisivat ilmakehässä, jos ne joskus päätyisivät törmäysradalle. Tuhovaikutukset olisivat tällöin hyvin paikallisia lähinnä paine- ja lämpöilmiöiden aiheuttamia, kuten Tšeljabinskin meteorista [2] hyvin muistetaan.

Huomautukset

[1] Mahdollisesti vaaralliseksi (PHA) asteroidiksi luokitellaan asteroidit, joiden koko on vähintään 100 m ja niiden rata ohittaa maapallonradan enintään 0,05 au (noin 7,5 miljoona kilometriä, tai 19,5 LD) etäisyydeltä.

Toistaiseksi tästä joukosta ei tunneta ainoatakaan asteroidia, jonka rata muodostaisi törmäysuhkan lähimmän sadan vuoden aikana. Asteroidien radat kuitenkin muuttuvat suhteellisen nopeasti (tähtitieteellisessä aikaskaalassa), joten tilanne ei pysy muuttumattomana pitkällä aikavälillä. Näin ollen on vain ajan kysymys milloin maapalloon törmää 100 metrin kokoinen tai suurempi kappale. Keskimäärin alarajan kokoisia kappaleita iskeytyy maapalloon muutaman tuhannen vuoden välein.

[2] http://avaruusmagasiini.blogspot.fi/2013/02/tseljabinskin-asteroidi-ei-rajahtanyt.html