Kirjauutuus: Avaruudesta

Esko Valtaoja

Avaruudesta

Ursan julkaisuja 164

Ursa ry.

Nidottu 158 sivua

ISBN 978-952-5985-71-9

Esko Valtaojan kirjoittajan taidot tunnetaan, eikä hän petä tälläkään kertaa. Kirjanen – Avaruudesta – on mielenkiintoisesti kirjoitettu, ei niin syvällinen tai tieteellinen, vaan kepeää ajatuksen juoksua maan ja taivaan välillä. Kirja koostuu kymmenestä luvusta, joissa Valtaoja pohdiskelee maailmankaikkeuden tilaa, niin mustia aukkoja kuin avaruuden muukalaisia ja hieman tulevaakin, mitä se sitten lieneekin.

Pimeä aine, tyhjä tila, tai pimeä energia ovat myös kirjan lukujen aiheena. Valtoja toteaa, että emme oikeastaan tiedä siitä mitään tai korkeintaan hyvin vähän. Pimeää ainetta ja pimeää energiaa täytyy olla, muutoin ei havaitsemamme maailma toimi tai edes olisi tällainen kuin me sen voimme havaita. Jos maailmankaikkeus olisi toisenlainen, emme mekään olisi sitä ihmettelemässä. Jokapäiväinen elämänkokemuksemme vahvistaa tämän, maailmankaikkeus on mahdollistanut ihmisen ilmaantumisen maapallolle. Järki sanoo, että jos jokin asia olisi toisin, niin emme ehkä olisi täällä.

Onko maailmankaikkeutemme, siis se minkä voimme havaita, kaikki vai onko sen ulkopuolella jotakin. Tämäkin kysymys on alaan perehtyneelle tuttu kysymys. Luonnollisestikaan Valtaoja ei tähän anna mitään varmaa vastausta, kunhan vain pohdiskelee. 380 000 vuoden ikäinen maailmankaikkeutemme oli säteeltään 42 miljoonan valovuotta, siis se osa, jonka me voimme havaita tänään. Maailmankaikkeus oli varmaankin paljon suurempi niin sekunnin ikäisenä kuin nytkin. Meillä vain ei ole keinoja havaita sitä, sillä sieltä, hyvin kaukaa lähtenyt valo ei koskaan tavoita meitä.

Kirja Avaruudesta sopii kaiken ikäisille lukijoille. Sen voi turvallisin mielin antaa lapselle luettavaksi mutta kyllä siitä aikuisetkin saavat paljon pohtimisen aiheita. Kirjan luvut ovat lyhyitä, ne voi lukea yhdellä istumalla, tai vaikkapa bussimatkan aikana. Suosittelen.

Kari A. Kuure

Kirjauutuus: Maailmanloppu peruttu

Esko Valtaoja

Maailmanloppu peruttu

Kootut kolumnit II

Ursa ry 2018

ISBN 978-952-5985-53-5

nidottu 288 sivua

8,00 / 10,00 €

Ursan ry on julkaissut Esko Valtaojan muutaman viimevuoden aikana julkaisemat kolumnit kirjana. Kolumneja on kerätty suurimmaksi osaksi Turun Sanomista ja Seura-lehdestä.  Näiden lisäksi on muutamia kolumneja tai kirjoituksia muutamista muista lähteistä. Kaikkiaan tekstejä on 109. Ja kuten alaotsikosta voi päätellä, tämä on Valtaojan toinen kolumnikokoelma, ensimmäinen oli nimeltään Ensimmäinen koira Kuussa.

Kolumnien suuri määrä voi hieman häkellyttää, mutta ei syytä huoleen. Jokainen kolumni on vain parin kolmen sivun mittainen, joten yhden jutun voi helposti lukaista kerta istumalla. Ja kuten aina, Valtaojan teksti on teräväpiirtoista analyysiä ja kritiikkiä aikamme ilmiöistä, tapahtumista, politiikasta kuin yleisestä mielipiteestä. Tekstistä löytyy myös huumoria ja tietysti pieni twisti tieteeseen.

Vaikka yksittäiset jutut ovat lyhyitä, niin kirjaa on vaikea laskea käsistään, niitä tuleekin luettu useita yhtenä iltana tai sateisena kesäpäivänä kun muut hommat eivät paina lomaillessa mökillä tai kaupungissa.

Valtaoja itse kuvailee teostaan kirjan takakannessa seuraavasti: ”Kolumnini koettavat ylläpitää ja edistää järkeä, tiedettä ja humanismia. Ja jotta homma ei menisi liian paskantärkeäksi, maustan kaikkea itselleni luontaisilla periaatteilla: näsäviisaalla kaikkitietävyydellä, ärsyttämisen halulla, ihmettelyllä, ylimielisyydellä, rakkaudella maailmaan ja huonolla huumorilla. Ole samaa mieltä, ole eri mieltä, ihastu, raivostu tai haukottele – mutta muista ajatella.”  

Valtaojan kuvailu kirjastaan osuu nappiin, se on kaikkea tätä. Suosittelen kesälukemiseksi mitä lämpimimmin – Kari A. Kuure.

Uutuuskirja: Tähdenlento pöytälaatikossa

Esko Valtaoja

Lisbeth Landerforth

Tuula Moilanen

Tähdenlento pöytälaatikossa 

ja muita taivaan tarinoita

ISBN 978-952-5985-10-8

Ursa ry. 2013

Nid. 56 sivua A4

Suositushinta 29,50€

Kirjan tekijöistä professori Esko Valtaoja ei esittelyjä kaipaa. Sen sijaan kaksi muuta kirjan tekijää eivät ehkä ole aivan yhtä nimekkäitä, sillä he ovat Lisbeth Landerforth, alkujaan itävaltalainen mutta maailman myrskyissä Suomeen rantautunut näyttelijä, muusikko ja oopperalaulaja sekä graafikko Tuula Moilanen.

Kolmikko on saanut aikaan hieman epätavallisen kirjan, joka on monipuolinen. Itse olen viehättynyt Tuula Moilasen osittain viitteellisesti avaruusaiheisiin liittyvistä vesivärimaalauksista, jotka on tehty vanerille. Puun lustot ja pinnan karheus antavat oman leimansa maalausten pintarakenteeseen. Lustojen muusta pinnasta poikkeava ominaisuus imeä väriä itseensä antaa maalauksille erityisen mielenkiintoisen monitasoisen ilmeen, jota taiteilija osaa käyttää hienovaraisen taitavasti hyödyksi luodessaan töitään.

Lisbeth Landeforthin osuus kirjassa on eräänlaisen kysyvän alustuksen kirjoittaminen eri aiheista. Esko Valtaoja sitten syventää ja laajentaa aihetta jonkin verran. Kyseessä ei kuitenkaan ole kysymys-vastauskirja, vaan hieman eri lähtökohdista ammentava luonnon ja tähtitaivaan asioiden ihmettelyä. Sinällään siis aika tavalla erilainen toteutus kuin tavallisesti tiedettä popularisoivissa kirjoissa yleensä on käytössä.

Esko Valtaojan osuus ei kovin tieteellisiin pohdintoihin yllä sillä hän oikeastaan jatkaa samalla tyylillä ja tunnelmissa mitä Lisbeth Landerforth alustuksessaan käytti. Tästä hieman epätavallisesta tyylistä huolimatta jonkin verran asiaa on Valtaoja onnistunut omaan osuuteensa sisällyttämään, aiheesta riippuen enemmän tai vähemmän. Silti olisin toivonut häneltä hieman tieteellisempää ja konkreettisempaa otetta asioiden käsittelyissä. Ehkäpä Eskon taiteellisuus ja taiteen rakkaus pääsi hieman voitolle tutkijasta tekstin kirjoitusvaiheessa.

Kenelle tämä lyhyt kirja on sitten tarkoitettu? Huomaan pohtivani tätä kysymystä kirjaa lukiessani. Missään tapauksessa se ei ole lasten ja nuorten kirja ainakaan siinä mielessä, että sen aiheen käsittelytyyliltään on loppujen lopuksi aika vaativa. Lapsilta ja nuoriltakaan ei voi olla sellaista elämänkokemusta mitä kirjoitustyylit edellyttäisivät, vaikka kyseessä ei ole vaikeat asiat. Ehkäpä oikea lukijakunta löytyy niistä aikuisista, joiden mielenkiinto tähtitieteeseen ja maailmakaikkeuteen on vasta herännyt ja he ovat hieman filosofiseen ajatteluun taipuvaisia. Varmasti myös taiteen ystävät voivat nauttia kirjan annista.