Kuu ja Jupiter ovat hienosti näkyvissä 10. maaliskuuta kello 20 Kaksosten tähdistössä. |
Aurinko
pysyttelee horisontin yläpuolella hieman yli 8 tunnista 13 tuntiin. Pimeää
aikaa silti riittää himmeimpienkin syvä taivaan kohteiden havaitsemiseen.
Kevätpäiväntasaus
on 20. päivä kello 18.56. Tämän jälkeen Aurinko on puoli vuotta
taivaanekvaattorin pohjoispuolella. Päivä ja yö ovat yhtä pitkiä suunnilleen
18./19. päivien välisenä yönä. Jos joku ihmettelee tätä, niin hän voisi miettiä
ilmakehän vaikutusta nousu- ja laskuaikoihin.
Kuun vaiheet:
1.3. kello 8.00 uusikuu, 8.3. kello 13.27 kasvava puolikuu, 16.3. kello 17.09
täysikuu, 24.3. kello 1.46 vähenevä puolikuu ja 30.3. kello 18.45 uusikuu.
Merkurius on horisontin
yläpuolella vain ensimmäisen viikon aikana aamutaivaalla noin 40 minuuttia
ennen auringonnousua. Nousuaikojen ero kaventuu kuukauden kuluessa ja on sama
muutamaa vuorokautta ennen kuukauden vaihtumista. Kirkas taivas ja horisontin
läheisyys estävät planeetan näkymisen, sillä se ei ole kovinkaan kirkas (0,8m).
Venus nousee
aamutaivaalle noin 1,5 tuntia ennen auringonnousua kuukauden alkupuolella.
Kuukauden lopulla planeetta nousee samaan aikaan Auringon kanssa. Venuksen
kirkkaus on hyvin suuri (–4.5m), joten sen pitäisi olla helppo kohde
aamutaivaalla. Venus näkyy puolikkaana suurimman läntisen elongaation ollessa
22. päivänä yli 46,5 astetta ja Venuksen kirkkaus on silloin –4,2m.
Mars nousee
horisontin yläpuolelle kuukauden alussa iltayöstä ja kuukauden puolivälin
jälkeen iltahämärän aikaan. Etelämeridiaanin planeetta ylittää aamupuolella
yötä kello 3.35 ja 1.23 välillä kuukauden edetessä. Marsin kirkkaus on
kuukauden alkupuolella noin –0,5m ja se kasvaa kirkkauteen –1,3m
kuukauden loppua kohti mentäessä. Mars näkyy Neitsyen tähdistössä.
Jupiter näkyy
edelleen Kaksosten tähdistössä. Se nousee jo aamupäivällä ja etelämeridiaanin
ylitys tapahtuu iltahämärissä. Horisontin alle se painuu vasta aamuhämärän
kotvasen kestettyä. Jupiterin kirkkaus on suhteellisen muuttumaton, noin –2,2m
ja kulmahalkaisija noin 40 kaarisekuntia.
Saturnus on
Vaa’an tähdistössä ja se nousee horisontin yläpuolelle vuorokauden vaihtumisen
jälkeen. Etelämeridiaanin ylitys tapahtuu koko kuukauden juuri silloin, kun
tähtitieteellinen pimeys muuttuu hämäräksi. Saturnuksen kulmahalkaisija on noin
18” ja sen kirkkaus kasvaa hieman 0,6–0,4m.
Uranus on
vaikeasti nähtävissä ja se voi onnistua kuukauden alkupuolella syvimmän
iltahämärän aikaan. Kuukauden lopussa planeetta laskee horisonttiin yhtä aikaa
Auringon kanssa. Uranuksen kirkkaus on 5,9m. Planeetta on Kalojen
tähdistössä.
Neptunus on
Vesimiehessä yhdessä Auringon kanssa. Aurinko siirtyy tähdistöstä pois hyvin
nopeasti Kaloihin, mutta Neptunus on siellä koko kesän. Planeetta on horisontin
yläpuolella vain päiväaikaan, joten havainnot siitä ovat mahdottomia.
Kiitos Karille Avaruusmagasiinin toimittamisesta täysin pyyteettömästi. Artikkelit ovat tieteellistä tasoa ja sopivan kriittisiä, mutta ennen kaikkea Kari osaa kertoa vaikeastikkin hahmotettavista asioista todella ns. kansankielellä. Perusteellisia ja hyvin kuvattuja tieteellisiä artikkeleita on kiehtovaa sekä nautinnollista lukea.
VastaaPoistaJos Karilla on vaikea keksiä mistä kirjottaisi, niin kommentoin tähän itseäni kiinnostavia aiheita, joita olisi kiva lukea Karin kirjoittaman:
- mailmankaikkeus nyt ja sen tulevaisuus pitkällä aikavälillä. Jatkuuko laajeminen koko ajan kiihtyvästi vai palaako mailmankaikkeus joskun "alkupisteeseen".
- Mitä mustille aukoille tapahtuu huomenna ja tuhansien miljardien vuosien aikana. Miten Hawginin säteily vaikuttaa pitkän ajan kuluessa mustiinaukkoihin
- Suurten asteroidien/komeettojen törmäykset maapalloon ja niiden vaikutus lähihistoriassa (esim 200 000v) ja niihin liittyvien meteoriittikraattereiden tutkiminen ja varmistuminen taivaallisesta alkuperästä.
- Maapallon ja kuun ratamekaniikka
- Miehitetyn mars- lennon haasteet jos raha ei ole ongelma
- Edelliseen, mitä lisä arvoa tieteellisesti ihmisen vieminen marssiin hyödyttäisi vs. robottikulkija, joka toisi näytteet maahan
- laajentuvan ja kiihtyvän mailmankaikkeuden aiheuttaja
- rinnakkaisuniversumeista spekulaatio
- näkyvän mailmankaikkuden koko vs. näkymättömän mailmankaikkeuden koko
- meteoriittien Widmanstättenin kuvion synty
- pimeä aina ja energia
Kiitos kommentistasi, on aina mukava saada (myönteistä) palautetta tekemisestään.
VastaaPoistaTähtitieteessä ja avaruustutkimuksessa on tarjolla runsaasti aiheita mistä kirjoittaa ja on valinnan vaikeutta aiheiden runsauden vuoksi. Tuo tekemäsi lista on siinä mielessä hyödyllinen, että siinä on minullekin mielenkiintoisia aiheita ja jaat varmasti muiden lukijoiden kanssa nämä mielenkiinnon kohteet.
Blogistille onkin erittäin tärkeää saada tietää ne aihepiirit mitkä kiinnostavat lukijoita. Vaikka tämä blogi-alusta antaakin jotakin tietoa esimerkiksi juttujen lukukerroista, usein jää arvauksen varaan se, mikä todella lukijoita kiinnostaa. Siinä mielessä palaute on erittäin tervetullutta, ja toivoisin muidenkin heitä kiinnostavien aihepiirien esille tuomiseen.
Artikkelien julkaisutiehys vaihtelee. Se on tietysti valitettavaa niiden lukijoiden kannalta, jotka seuraavat blogiani säännöllisesti. Tältä ei kuitenkaan voi välttyä jatkossakaan, sillä niinkuin kaikki hyvin tietävät, olen monessa muussakin mukana hyvin intensiivisesti. Tällä hetkellä erityisesti Tampereen Ursan Radiantti-lehti on työllistänyt minua kahdestakin syystä: lehden tuorein numero on ollut pakko saada painoon ja Radiantti on siirtymässä pelkästään verkossa julkaistavaksi. Siirtyminen aiheuttaa paljon "näkynmätöntä työtä" ennen ensimmäistä puhtaasti verkkoversion julkaisua, joten en uskalla luvata lähiviikkoinakaan useampaa kuin yhden blogi-artikkelin viikossa