Havaintovinkki: Tauridien meteoriparvi

 Kirkas tauridi tulipallokamerassa. Kuva NASA All Sky Fireball
Network station in Tullahoma, Tennessee in 2014.

Taurideinen meteoriparvi on kaksiosainen: eteläiset ja pohjoiset tauridit. Eteläisesiä taurideita näkyy 10.9.–20.11. välisenä aikana ja maksimi on lokakuun 10 päivänä. Pohjoiset tauridit näkyvät 20.10.–10.12. välisenä aikana ja maksimi on 12./13. päivien välisenä yönä.

Pohjoiset tauridit eivät ole kovinkaan runsaita, odotettavissa oleva ZHR-luku liikkuu siinä viiden tietämillä. Se ei ole kovinkaan paljoa verrattuna esimerkiksi elokuussa näkyviin perseideihin, joiden ZHR-luku on noin 120. Sen minkä tauridit määrässä menettävät ne voittavat sen näyttävyydessä. Parvessa on usein nähty erittäin kirkkaita tulipalloja. Kuinka on tänä vuonna, jää nähtäväksi!

Tauridit syntyvät meteorivirrasta, jonka komeetta 2P/Encke on jättänyt radalleen. Virta on kaksiosainen ja tästä syystä myös meteoriparvi on kaksiosainen. Parvien radiantit ovat taivaalla Härän tähdistössä: pohjoisen meteoriparven heti Seulasten eteläpuolella ja eteläisen parven 5 Tau -tähden läheisyydessä sen länsipuolella. Tänä vuonna Kuu ei häiritse havaintojen tekemistä, sillä on uudenkuun aika.

Pohjoisen tauridien vähäisen määrän vuoksi visualihavaitseminen lienee turhaa touhua. Sen sijaan valokuvaamalla voi onnistua vangitsemaan näkymän kirkkaasta tulipallosta digitaaliseen muistiavaruuteen. Järjestelmäkamera on soveltuvin tehtävään ja varsinkin, jos sen voi varustaa mahdollisimman lyhytpolttovälisellä ja valovoimaisella objektiivilla. Lisäksi tarvitset jalustan ja sekvenssilaukaisimen, jolla valotus toimii tuntikausia automaattisesti.

Tauridien meteoriparvien radiantit sijaisevat Härän tähdistössä.
Kuva Kari A. Kuure.

Valotusaika on etsittävä kokeilemalla ja kameran herkkyys asetetaan suhteellisen suureksi, mutta ei kuitenkaan niin suureksi, että kohinan näkyminen kuvissa voimistuisi. Ehkä tavoiteltava valotusaika on luokkaa 30–60 sekuntia, jolloin yön aikana saadaan parisen tuhatta kuvaa. Kuvamäärä sopii vielä yhdelle muistikortille, jos tallennusformaattina käyttää jpg:tä. Raw-kuvien tallentamiseen täytyy varata muistikortti, jonka tallennuskapasiteetti on vähintään 32 Gb. Pienempien korttien käyttäjä joutuu vaihtamaan kortin sen täytyttyä. Tee jonkinlainen laskelma, milloin vaihto on syytä tehdä!

Suuntaa kamera pimeän taivaan suuntaan, ilman suunnalla ei niinkään ole väliä. Suomessa parven radiantti on sen verran korkealla pohjoisella taivaalla, että se kohoaa horisontista jo iltapäivällä. Näin ollen havaintoja voi aloittaa heti pimeän laskeuduttua ja jatkaa aina aamuhämärään.

Jos kameraan on saatavissa verkkolaite, käytä sitä, sillä pienikin pakkanen alentaa akkujen varauskykyä ja kamera hyytyy tunnissa. Toinen, lähes välttämätön lisälaite on objektiivin lämmitin. Taivasta kohti suunnattu objektiivin lämpötila laskee nopeasti kastepisteen alle, jolloin seurauksena on linssin pinnan huurtuminen ja kuvan sumuuntuminen. 

Jos varsinaista huurtumisestolämmitintä et ehdi hankkia, voit yrittää estää huurtumista hiustenkuivaajalla. Tosin nekään eivät ole suunniteltu tuntien käyttöön, mutta hätätilassa sellaisen voinee uhrata tieteen nimissä. Älä kuitenkaan laita puhallinta aivan kameraan kiinni, jotta sen muoviosat ja linssin suojakalvot eivät vahingoittuisi.