lauantai 6. huhtikuuta 2019

Gravitaatio-observatoriot aloittivat uuden havaintokauden


Yhdysvalloissa sijaitsevat LIGO-observatoriot ovat jälleen havaitsemassa maailmankaikkeuden gravitaatioaaltoja. Niiden vuoden kestänyt uudistustyö on saatu päätökseen ja havainnot aloitettiin huhtikuun alussa.

LIGO-observatorio Livingstonissa Yhdysvalloissa. Kuva Caltech/MIT/LIGO Lab.

Laiteuudistuksista tärkein oli voimakkaampien laser-laitteiden asentaminen. Lisäteho parantaa instrumenttien herkkyyttä. Samaan tähtää myös muutokset itse lasersäteessä. Niiden halkaisijaa on pyritty saamaan kapeammiksi.

LIGO-observatorioiden lisäksi gravitaatioaaltoja havaitsee Italiassa oleva VIRGO ja mahdollisesti ensisyksystä alkaen myös Japanissa sijaitseva KAGRA -observatoriot. Mitä useampi observatorio tekee havaintoja samasta gravitaatioaallosta, sitä tarkemmin sen lähde taivaalla voidaan määrittää.

Gravitaatioaallot syntyvät massiivisten mustien aukkojen, neutronitähtien tai näiden yhdistelmien törmäysten seurauksena. Tutkijat toivovat havaitsevansa epäsymmetrisen neutronitähden lähettämien havaitsemista, vaikka tällaisten kohteiden tuottamat aallot ovat intensiteetiltään pieniä. Signaali on kuitenkin jatkuvaa, joten sen havaitseminen olisi kuitenkin mahdollista tunnistamisen jälkeen.

Toistaiseksi havaittuja gravitaatioaaltoja on puolenkymmentä. Ne ovat massiivisten mustien aukkojen yhdistymisiä. Vain yhdessä tapauksessa kyseessä on ollut neutronitähtien törmäys. Tutkijat ovat näistä erityisen kiinnostuneita, sillä neutronitähtien törmäys tuottaa myös sähkömagneettisen säteilyn välähdyksen ja se puolestaan on mahdollista havaita avaruuskaukoputkilla. 

Mustien aukkojen yhdistyminen ei tuota havaittavaa purkausta sähkömagneettisen säteilyn alueella. Gravitaatioaaltojen ja smg-säteilyn yhdistävät havainnot mahdollistavat kohteen etäisyyden ja paikan määrittämisen ja se puolestaan auttaa tutkijoita määrittämään myös puhtaasti gravitaatioaaltoja tuottavan tapahtuman etäisyyden määrittämisessä.

Aiheesta aikaisemmin tässä blogissa










tiistai 2. huhtikuuta 2019

Tähdet heijastavat valoa


Oletko tullut koskaan ajatelleeksi, että valon emittoimisen lisäksi tähdet heijastavat valoa? Et niin, enkä minkään ole koskaan sitä ajatellut. Näin kuitenkin on ja nyt Uuden Walesin yliopiston ja Länsi-Sydneyn yliopiston (Australia) tutkijat professori Jeremy Bailey johdolla ovat myös onnistuneet mittamaan heijastuneen valon määrän Alfa Virginis (Spica) -tähdestä.

Spica on Neitsyen tähdistön kirkkain tähti. Kuva Wikimedia Commons.

Spica on kaksoistähti, jonka komponentit ovat hyvin lähellä toisiaan. Tällaista tähtiparia kutsutaan ellipsoidimuuttujaksi. Tämän muutoksen lisäksi Spica on myös Beeta Cephei -tähti, eli sen kirkkaus muuttuu 0,1–0,6 vuorokauden jaksoissa 0,01–0,3 magnitudin verran. Tähdet kiertävät toisiaan kerran 4,0145 vuorokaudessa

Heijastuneen valon havaitseminen ja mittaaminen perustuu valon polarisoitumiseen [1]. Tähden emittoima suora valo ei ole normaalisti polarisoitunutta mutta tähden pinta polarisoi siitä heijastunutta valoa. Heijastuminen on sitä voimakkaampaa mitä kuumempi tähti on. Spican pintalämpötila on 18 500 – 22 400 K, joten sen aikaansaama heijastuminen on joitakin prosentteja. Auringon heijastuskyky on vähemmän kuin 1 promille siihen osuneesta valosta.

Spican komponenttitähdet siis heijastavat toistensa valoa jonkin verran. Tutkijat ovat onnistuneet havaitsemaan tähtien kiertoajan myös polarisoituneella valolla. Sen lisäksi he pystyivät havaitsemaan, että tähdet kiertävät toisiaan myötäpäivään.

Tutkimuksen tehneissä australialaisissa ylipistoissa on kehitetty erittäin herkkä polarimetri, jolla mittaus on ollut mahdollista. Pienin käytetyistä teleskoopeista on ollut vain 350 mm peilillä varustettu. Polarisaation mittaaminen paljastaa kaksoistähdet, joiden löytyminen muilla menetelmillä ei ole mahdollista. Yksittäisten tähtien, kuten Auringon, heijastuneen valon määrää on tälläkin menetelmällä mahdoton havaita.

Huomautukset

[1] Polarisoitumaton valo värähtelee kaikissa suunnissa, kun taas polarisoitunut valo värähtelee vain yhdessä tietyssä suunnassa. Polarisoituminen tapahtuu valon heijastuessa ei-metallisesta pinnasta, esimerkiksi lasista tai vedestä. Polarisoitujen aurinkolasien käyttö perustuu siihen, että linssien pinnoitteen polarisaatio taso on heijastuneen valon polarisaatiotasosta poikkeava jopa 90°, jolloin polarisoitunut valo ei läpäise linssejä.



perjantai 8. maaliskuuta 2019

SpaceX:n Crew Dragon laskeutui onnistuneesti


Yhdysvaltalaisen SpaceX -yhtiön Crew Dragon -alus laskeutui ensimmäiseltä miehittämättömältä lennoltaan Kansainväliselle avaruusasemalle. Alus irrottautui avaruusasemasta tänä aamuna aikataulunmukaisesti noin kello 9.30 aikaan suomen aikaa, jonka jälkeen se teki muutaman kierroksen maapallon ympäri.

Irrottautuminen avaruusasemasta. Kuva NASA-TV.


Kello 14.30 aikoihin Crew Dragon aloitti laskeutumiseen johtavan jarrutuksen. Ilmakehään tultiin yliäänennopeudella ja alus hehkui kirkkaana ilmakehän jarruttavan vaikutuksen vuoksi. Laskeutumisnopeuden hidastuttua alle äänennopeuden aluksen ensimmäiset jarruvarjot avattiin ja varsinaiset laskuvarjot avattiin jonkin aikaa myöhemmin. Neljä laskuvarjoa toimivat moitteitta ja alus molskahti hallitusti Atlanttiin noin kello 15.45 Suomen aikaa. Sitä vastassa oli pelastusalus, joka tuo avaruusaluksen maihin.

Crew Dragon -alus lähdössä avaruusasemalta. Kuva NASA-TV.


Onnistunut testilento mahdollistaa ensi heinäkuussa tehtävän ensimmäisen miehitetyn testilennon Kansainväliselle avaruusasemalle.

Laskuvarjot toimivat hyvin ja Crew Dragon laskeutui turvallisesti. Kuva NASA-TV.

Vastaanottajat kiiruhtavat laskeutuneen avaruusaluksen luo. Kuva NASA-TV.


sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Crew Dragon telakoitui onnistuneesti


SpaceX -yhtiön Crew Dragon -alus telakoitui Kansainväliselle avaruusalukselle onnistuneesti hieman aikataulustaan edellä kello 12.51 Suomen aikaa. Luukut avattiin niin ikään hieman etuajassa noin 15.07 Suomen aikaa.

Crew Dragon on telakoitunut Kansainväliselle avaruusasemalle. kuv NASA-TV.

Luukkujen avauduttua Kansainvälisen avaruusaseman miehistö teki joitakin testimittauksia aluksen sisäilmasta ja siirsi ensimmäisen paketin tarvikkeita asemalle.

Demo-1:n laukaisu onnistui


SpaceX-yhtiön Demo-1 laukaisu onnistui suunnitelmien mukaisesti. Seuraava kriittinen vaihe on tänään, kun Crew Dragon -alus telakoituu Kanasianväliseen avaruusasemaan kello 13.05 Suomen aikaa. Telakoituminen tapahtuu uuteen Kansainvälisen avaruusaseman telakointimoduuliin, jota käytetään jatkossa kaikkien Commercial-ohjelman lentojen telakointiporttina.


SpaceX-yhtiön Crew Dragon -alus telkoituu Kansainväliseen avaruusasemaan ensimmäisen kerran sunnuntaina 3.3.2019. Kuva NASA.


Telakoitusmisoperaattio ei ole aivan tavanomainen, sillä sen aikana testataan Crew Dragon -aluksen ohjattavuutta ja automaattisten laitteiden toimintaa. Telakointi-moodi otetaan käyttöön, kun Crew Dragon on lähestynyt avaruusasemaa 4 kilometrin etäisyyteen. Lähestymistä jatketaan, kunnes etäisyyttä on vain 1,6 km, jonka jälkeen palataan takaisin 4 kilometrin etäisyyteen. Vasta tämä operaation onnistumisen jälkeen telakointi viedään loppuun.

Telakoitumisen jälkeen, noin kello 15.30 aikaan aluksen ja ISSn luukut avataan ja miehistöjen tervetuloa-seremonia pidetään kello 17.45. Tosin tähän seremoniaan osallistuu vain avaruusaseman miehistö, sillä Crew Dragon -aluksen miehistönä on Ripley-niminen testinukke.

Todellisten miehitettyjen lentojen aikana telakointia voidaan ylläpitää jopa 210 vuorokautta.  Demo-1 -alus on kuitenkin telakoituneena avaruusasemaan vain perjantaihin asti. Laskeutumisen pitäisi tapahtua kello 14.30 Suomen aikaa. Laskeutumisen loppuvaihe tapahtuu Apollo-ohjelman tapaan laskuvarjojen varassa ja laskeutumispaikkana on Floridan rannikon merialue.

Boeing-yhtiön Skyliner -alus telakoitumassa avaruusasemaan. Kuva NASA.

Jos telakointi ja laskeutuminen onnistuvat, seuraava lento Demo-2 ensi heinäkuussa onkin sitten miehitetty. Silloin aluksen miehistönä ovat NASAn astronautit Bob Behnken ja Dough Hurley.

NASAn Commercial Crew Program -ohjelmaan osallistuu kaksi avaruusaluksia ja laukaisujärjestelmiä kehittelevää yhtiötä: Boeing ja SpaceX. Molemmilla yhtiöillä on oma kantoraketti, joka kykenee viemään miehitetyn aluksen Kansainväliselle avaruusasemalle. Ennen kuin alukset otetaan varsinaiseen käyttöön, niille tehdään kaksi kahden astronautin lentoa onnistuneesti. Näillä lennoilla testataan ja arvioidaan järjestelmien kaikinpuolista toimintavarmuutta ja lentojen teknistä onnistumista.

Tänään telakointia voi seurata NASA-TV lähetyksessä alkaen kello 10.30 Suomen aikaa ja jatkuen noin kello 18 asti. NASA-TV on osoitteessa https://www.nasa.gov/nasalive .