NASAn ja SpaceX:n miehistö 5 laukaistiin kohti ISS:aa

Lähtö tapahtui auringonpaisteessa iltapäivällä Floridan avaruusrannikolla heti kello 19 jälkeen Suomen aikaa. NASA:n astronautit Nicole Aunapu Mann ja Josh Cassada sekä JAXA:n (Japan Aerospace Exploration Agency) astronautti Koichi Wakata ja Roscosmos-kosmonautti Anna Kikina ovat miehistönä Crew-5 -lennolla, joka vie heidät Kansainväliselle avaruusasemalle noin kuukaudeksi.

SpaceX:n Falcon 9 -raketti ja Dragon-avaruusalus, nimeltään Endurance, nousevat laukaisualustalta 39A Kennedy Space Centerissä Floridassa 5. lokakuuta 2022 Crew-5:n tehtävää varten kansainväliselle avaruusasemalle. Kuva: NASA/Kim Shiflett.

Kantorakettina oli SpaceX:n Falcon 9 -raketti ja sen kärjessä oli Dragon-avaruusalus – nimeltään Endurance – nousi Kennedyn laukaisukompleksista 39A paikallista aikaa keskipäivällä. Miehistön jäsenillä oli edessään 29 tunnin matka kansainväliselle avaruusasemalle tiederetkikuntaan.

Crew-5 lento on ensimmäinen avaruuslento Mannille, Cassadalle ja Kikinalle ja viides Wakatalle. Tämä on kuudes SpaceX-lento NASAn astronautien kanssa – mukaan lukien Demo-2:n testilento vuonna 2020 avaruusasemalle – osana viraston Commercial Crew Program -ohjelmaa. Mann on ensimmäinen Pohjois-Amerikan alkuperäisväestöön kuuluva nainen avaruudessa.

Telakointi ISS:aan tapahtuu tänään torstaina (6.10.2022) kello 21.15 Suomen aikaa. Telakoinnin jälkeen Expedition 68 seitsemän jäsenen miehistö toivottaa Crew-5:n miehistöt tervetulleiksi asemalle. NASAn SpaceX Crew-4 -tehtävän astronautit irtautuvat avaruusasemalta ja laskeutuvat Floridan rannikolle myöhemmin tässä kuussa.

Crew-5:n on määrä oleskella avaruusasemalla pitkäkestoisesti enintään kuusi kuukautta ennen paluutaan Maahan keväällä 2023.

Suunniteltuihin kokeisiin kuuluu fysiologisia tutkimuksia avaruuden olosuhteiden vaikutuksesta ihmisen elimistöön, polttoainejärjestelmien toimivuustestejä ja sydänsairauksien tutkimuksen edistämisestä. Nämä ovat vain osa yli 200 tieteellisestä kokeesta ja teknologian esittelystä, jotka suoritetaan Crew-5-operaation aikana.

Lähdön jälkeen Crew-5 teki joukon ratakorjauksia, jotta telakointi Kansainväliseen avaruusasemaan tapahtuisi aikataulun mukaisesti.

NASA TV verkkosivusto tarjoaa ohjelmaa tulevista Crew-5-lennon tärkeimmistä tapahtumista. Torstaina 6. lokakuuta suoralähetys NASA-TV:ssä alkaa kello 22.15 EEST. Telakointi tapahtuu noin puolitoista tuntia myöhemmin ja lähetys seuraa Endurancen ja ISS:n välisten luukkujen avaamista ja tervetuloaseremoniaa.

Venäjä jättää Kansainvälisen avaruusaseman

Moskovasta tulleiden tietojen mukaan Venäjä on jättämässä yhteistyön Kansainvälisen avaruusaseman ylläpidossa vuoden 2024 jälkeen. Syynä kansainväliset pakotteet ja jännittynyt tilanne USAn ja Venäjän välillä.

Kansainvälinen avaruusasema nykyisessä kokoonpanossaan. Kuva NASA.

 
Kansainväliselle avaruusasemalle suuntautuneet miehitetyt lennot ovat olleet nykyisen Venäjän avaruusohjelman ja etenkin miehitettyjen lentojen selkäranka, jonka poistuminen lamauttaa ja romuttaa Venäjän kyvyn miehitettyihin lentoihin hyvin nopeasti. Roskosmoksen johtaja Juri Borisov kertoi Putinille suunnitelmistaan rakentaa Venäjän oma avaruusasema, mutta sen valmistuminen vie ainakin vuosikymmenen aikaa. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että Venäjän ei kykene avaruusasemaa rakentamaan.

Toistaiseksi NASA ei ole saanut virallista ilmoitusta avaruusyhteistyön päättymisestä. Venäläinen avaruusasiantuntija Vadim Lukaševitš kommentoi tietoja uutistoimisto AFPlle, että Venäjällä ei ole paikkaa minne lentää yhteistyön päätyttyä. Tällä hetkellä Venäjä avaruusviranomaiset voivat suunnitella tulevia toimintoja vain muutaman kuukauden ajalle, ja näissä olosuhteissa ei avaruusasemaa rakenneta. Samaa mieltä on myös avaruusanalyytikko Vitali Jegorov.

Miehitettyjen lentojen päättyminen jopa useiksi vuosiksi tai jopa kokonaan johtaa myös Baikonurin aseman vuokraamisen päättymiseen Kazakstanista. Kantoraketteja valmistavan Energia yhtiön pääsuunnittelija Vladimir Solovjov arvelee, että miehitettyjä ei niiden päätymisen jälkeen pystytä aloittamaan uudelleen muutaman vuoden kuluttua.

Roskosmoksen edellinen johtaja Dmitri Rogozin, sai potkut heinäkuun puolivälissä. Syitä potkuihin on varmasti useita, varsinkin korruption paljastuminen mutta ehkä myös räiskyvät lausunnot, joiden mukaan ISS voisi pudota hallitsemattomasti Pohjois-Amerikkaan tai Eurooppaan. Hallitsemattomasta putoamisesta ei ole pelkoa, sillä asemaa voidaan ohjata ja se säilyttää ratansa, vaikka venäläisiä avaruusaseman osia ei olisikaan käytössä. Tosin asemaan päämoottorit ovat nimenomaan venäläisessä moduulissa, joten se jouduttaneen korvaamaan viimeistään yhteistyön päättymisen aikoihin. NASA on ilmoittanut käyttävänsä asemaa ainakin vuoteen 2030 asti. Avaruusaseman kokoaminen aloitettiin vuonna 1998, joten ei ole mikään yllätys, että joitakin oleellisia moduuleita jouduttaneen korvaamaan uudemmilla ennen pitkään.

Crew-2 lähdössä Kansainväliselle avaruusasemalle

Perjantaina, 23. 4. 2021, kello 12.49 Suomen aikaa NASAn Kennedyn avaruuskeskuksen laukaisualustalta LC-39A on tarkoitus laukaista Falcon 9 kantoraketti ja sen hyötykuormana oleva Dragon miehistöalus. 

Crew-2 lentoa valmistellaan Kennedyn avaruuskeskuksessa. Kuva SpaceX.

 Lento on miehitetty ja Crew-2 miehistönä ovat NASAn astronautit Shane Kimbrough ja Megan McArthur, Japanin Aerospace Exploration Agency (JAXA) -astronautti Akihiko Hoshide ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) astronautti Thomas Pesquet.

Telakoituminen ISS:ään on suunniteltu tapahtuvaksi lauantaina 24. huhtikuuta kello 12.09 Suomen aikaa. Crew-2 miehistön on määrä palata aikaisintaan lokakuun 31. päivänä Maahan. Jos laukaisuun jostakin syystä, esimerkiksi huonon sään vuoksi, ei päästä. Seuraava laukaisuikkuna avautuu maanantaina 26. huhtikuuta kello 11.48 Suomen aikaa.

Crew-2 korvaa asemalla marraskuusta 2020 työskennelleen Crew-1 miehistön. Miehistössä ovat NASAn astronautit Michael Hopkins, Victor Glover, ja Shannon Walker, sekä Japanin Aerospace Exploration Agency (JAXA) astronautti Soichi Noguchi.

Crew-1 alus irrotetaan avaruusasemasta suunnitelmien mukaan keskiviikkona 28. huhtikuuta kello 15.09 Suomen aikaa ja laskeutuminen tapahtuu noin kello 21.40 Suomen aikaa.

Miehitetty SpcaeX Dragon alus on lähdössä ISS:lle

SpaceX-yhtiön rakentama Dragon avaruusalus laukaistaan kohti Kansainvälistä avaruusasemaa (ISS) varhain maanantaiaamuna Suomen aikaa. Aluksen tehtävänä on suorittaa miehistön vaihto avaruusasemalle.

NASA: n astronautit Shannon Walker, vasen, Victor Glover, Mike Hopkins ja Japan Aerospace Exploration Agency (JAXA), astronautti Soichi Noguchi, oikeassa, yllään SpaceX-avaruuspuvut. Kuva NASA / Joel Kowsky.

Crew-1 lennolla avaruusasemalle viedään neljän hengen miehistön: komentaja Michael Hopkins, lentäjä Victor Glover ja hyötykuoma-asiantuntijat Shanon Walker ja japanilaisen Soichi Nogushi (JAXA). He tulevat työskentelemään asemalla seuraavat kuusi kuukautta.

Lähtö on aikataulutettu tapahtuvaksi sunnuntaina kello 19.27 itärannikon aikaa (EST) eli kello 02.27 Suomen aikaa maanantai aamuna. Alkuperäisen aikataulun mukaan lähdön piti tapahtua vuorokautta aikaisemmin, mutta sääolojen vuoksi sitä jouduttiin siirtämään. Lähdön viivästymisellä pyrittiin siihen, että laukaisussa käytettävät kiihdytinraketit voidaan saada varmemmin palautettua ja uudelleen käytettäväksi. Kiihdytinrakettien pitäisi laskeutua omatoimisesti laskeutumislautalle noin yhdeksän minuutin kuluttua lähdöstä.

Dragon-aluksen on tarkoitus telakoitua Kansainväliselle avaruusasemalle hieman yli vuorokauden kuluttua lähdöstä. Ajankohdaksi on määrätty kello 23 Itärannikon aikaa, joka on noin kello 6 tiistaiaamuna Suomen aikaa.

NASA tv lähettää ohjelmaa niin laukaisusta kuin telakoinnistakin koko tapahtuman ajan. Ohjelmassa on tietysti kuvaa laukaisusta mutta myös eri tahojen valmisteltuja puheenvuoroja. Telakoinnin jälkeen NASA TV lähettää kuvaa perinteisestä tervetuloa-tilaisuudesta. Lähes sama ohjelma tulee myös NASA TV mediakanavalla mutta siinä ei ole selostusta, joten yleensä oikea kanavavalinta on yleisölle tarkoitettu public-kanava. NASA TVn kanavat löytyvä myös Youtubesta.

 

Crew Dragon telakoitui ja sai nimen Endeavour

SpaceX-yhtiön Crew Dragon avaruusalus telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan (31.5.2020) kello 17.16 Suomen aikaa. Telakointi sujui automaattiohjauksessa sen verran joutuisasti, että se tapahtui suunniteltua aikaisemmin. Suunnitelmien mukaan telakoitumisen piti tapahtua kello 17.29. Telakoinnin aikana Kansainvälinen avaruusasema oli juuri ylittämässä Mongoliaa ja Pohjois-Kiinaa.

Crew Dragonin ja Kansainvälisen avaruusaseman mihistöt tervetuliaisseremonissa Endeavourin telakoitumisen jälkeen. Kuva NASA-TV.

Ennen varsinaista automaattisesti toteutettua telakointia Crew Dragonin miehistö (Behnken ja Hurley) harjoitteli aluksensa ohjaamista ja telakointia manuaaliohjauksessa. He olivat tehneet tämä monia kertoja simulaattorissa ja kuvasivatkin avaruudessa toteutettua manööveriä ”kuin simulaattorissa” tehdyksi. Toki pieniä eroja todellisen aluksen käyttäytymisessä simulaattoriin oli todettavissa.  Manuaaliohjausharjoituksen jälkeen aluksen hallinta siirrettiin automatiikalle, joka teki sitten varsinaisen telakoinnin.

Telakoinnin jälkeen kului parisen kymmentä minuuttia varmistua telakointiportin ilmatiiviistä lukittumisesta, jonka jälkeen miehistön tehtävänä oli avata aseman ja aluksen välinen luukkujärjestelmä. Luukut avautuivat kello 20.02 ja miehistöt tapasivat toisensa ja toteuttivat pienimuotoisen tervetuliaisseremonian, kuten tapana on ollut.

NASA tai SpaceX-yhtiö eivät vielä ole ilmoittaneet kuinka pitkään Crew Dragon ja sen miehistö ovat avaruusasemalla. Arvatenkin koko avaruuteen laukaisu ja lento Kansainväliselle avaruusasemalle analysoidaan hyvin tarkasti ennen kuin paluukäsky annetaan. Sillä välin miehistö ei ole avaruusasemalla toimettomana, sillä heidän mukanaan ja tehtävänään on koko joukko tutkimuksia ja testejä, joten työtä riittää koko avaruusaseman miehistölle.

Demo-2 lento on julkaistujen tietojen perusteella sujunut hyvin tähän asti. Paluu on kuitenkin ehkä koko lennon vaarallisin vaihe. Jos kaikki laitteet toimivat suunnitellusti, Endeavour laskeutuu laskuvarjojen varassa Floridan edustalle Atlantiin.

Jos nimi ”Endeavour” tuntuu tutulta, niin se selittyy sillä, että NASA nimesi avaruussukkulan OV-105 Endeavouriksi. Endeavour rakennettiin sukkuloiden varaosista korvaamaan Challencer -sukkula, joka tuhoutui laukaisussa vuonna 1986. Endeavourin-sukkulan ensimmäinen lento STS-49 toteutettiin vuonna 1992 ja viimeinen lento STS-134 kesäkuussa vuonna 2011 Kansainväliselle avaruusasemalle. Lento oli samalla toiseksi viimeinen avaruussukkulalla toteutettu. Viimeimen sukkulalento STS-135 toteutettiin heinäkuussa 2011 ja se tehtiin (OV-104) Atlantis-sukkulalla.

Ensimmäinen amerikkalainen avaruuslento vuosikymmeneen

NASA ja SpaceX-yhtiö suunnittelevat ensimmäistä amerikkalaista avaruuslentoa Kansainväliselle avaruusasemalle vuosikymmeneen. Kantorakettina on SpaceX:n Falcon 9 kantoraketti ja sen kuormana on miehitetty Dragon avaruusalus. Astronautteina ovat Robert Behnken ja Douglas Hurley. Lähtö on suunniteltu tapahtuvaksi keskiviikkona 27. toukokuuta kello 23.33 Suomen aikaa Kennedyn avaruuskeskuksen laukaisualustalta 39A. Lento on nimetty Demo-2:ksi ja sen kestoa ei ole määritelty.

Dragon-alus telakoitumassa Kansainväliseen avaruusasemaan lennon Demo-1 aikana. Kuva NASA-TV.

Laukaisun jälkeen Dragon avaruusalus siirtyy Kansainvälisen avaruusaluksen radalle ja lähestyy sitä. Noin vuorokauden lähestymisvaiheen jälkeen avaruusalus on valmis telakoitumaan avaruusasemaan. Telakoitumisen hoitaa Behnken niiltä osin kuin se on tarpeellista. Dragon alus pystyy automaattiseen telakoitumiseen ja näinhän tapahtui Demo-1 lennolla, joka oli miehittämätön.

Molemmat astronautit ovat lentäneet aikaisemminkin avaruudessa. Behnken on ollut STS-123 ja STS-130 lennoilla mukana ja teki molemmilla lennoilla avaruuskävelyn. Harley puolestaan oli lennoilla STS-127 ja STS-135, joista jälkimmäinen suuntautu Hubble avaruusteleskoopille sen viimeisen huollon aikana heinäkuussa 2011.

Molemmat astronautit siirtyvät telakoinnin jälkeen Kansainväliselle avaruusasemalla ja heistä tulee aseman Expedition 63 miehistö. Avaruusasemalla työskentelyn aikana he suorittavat useita tieteellisiä kokeita ja testejä yhdessä asemalla työskentelevän miehistön kanssa.

Dragon-avaruusalus kykenee suorittamaan jopa 210 vuorokautta kestäviä avaruuslentoja. Demo-2 lento on kuitenkin varusteltu enintään 110 vuorokauden lentoa varten. Näin pitkään sen ei kuitenkaan odoteta asemalla viipyvän mutta tarkka paluun ajankohta määräytyy sen mukaan, miten muut kaupalliset ja aseman huoltoon liittyvät lennot ajoittuvat.

Paluu Maahan tapahtuu laskuvarjojen varassa Floridan itäpuoliselle Atlantin alueelle. Paluulentoa on vastassa SpaceX’n Go Navigator -alus, joka poimii mereen laskeutuneen avaruusaluksen ja kuljettaa sen takaisin Cape Canaveraliin. Lennon onnistuessa NASA voi hyväksyä Dragon alukset varsinaiseen toimintaan säännöllisten miehitettyjen lentojen suorittamiseksi. Tulevaisuudessa Dragon aluksia voidaan käyttää mm. Kuuhun suuntautuvilla lennoilla.

SpaceX-yhtiön kilpailija Boeing on kehittänyt omaa miehitettyjen lentojen alusta Starlineria. Sillä on kuitenkin ollut epäonnea ja vastoinkäymisiä kehittelytyön aikana ja projekti onkin pahasti myöhässä. Starlinerin ensimmäinen miehittämätön lento kuitenkin onnistui viime joulukuussa. Starlinerin kantoraketti on United Launch Alliance (ULA) Atlas V, jonka suorituskyky on suunnilleen samaa luokaa kuin Flagon 9 kantoraketin.

Jos olet kiinnostunut seuraamaan laukaisua, niin se on mahdollista NASA-tv:n https://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html#public sekä useiden eri sosiaalisen median kautta.

SpaceX:n Crew Dragon laskeutui onnistuneesti

Yhdysvaltalaisen SpaceX -yhtiön Crew Dragon -alus laskeutui ensimmäiseltä miehittämättömältä lennoltaan Kansainväliselle avaruusasemalle. Alus irrottautui avaruusasemasta tänä aamuna aikataulunmukaisesti noin kello 9.30 aikaan suomen aikaa, jonka jälkeen se teki muutaman kierroksen maapallon ympäri.

Irrottautuminen avaruusasemasta. Kuva NASA-TV.

Kello 14.30 aikoihin Crew Dragon aloitti laskeutumiseen johtavan jarrutuksen. Ilmakehään tultiin yliäänennopeudella ja alus hehkui kirkkaana ilmakehän jarruttavan vaikutuksen vuoksi. Laskeutumisnopeuden hidastuttua alle äänennopeuden aluksen ensimmäiset jarruvarjot avattiin ja varsinaiset laskuvarjot avattiin jonkin aikaa myöhemmin. Neljä laskuvarjoa toimivat moitteitta ja alus molskahti hallitusti Atlanttiin noin kello 15.45 Suomen aikaa. Sitä vastassa oli pelastusalus, joka tuo avaruusaluksen maihin.

Crew Dragon -alus lähdössä avaruusasemalta. Kuva NASA-TV.

Onnistunut testilento mahdollistaa ensi heinäkuussa tehtävän ensimmäisen miehitetyn testilennon Kansainväliselle avaruusasemalle.

Laskuvarjot toimivat hyvin ja Crew Dragon laskeutui turvallisesti. Kuva NASA-TV.

Vastaanottajat kiiruhtavat laskeutuneen avaruusaluksen luo. Kuva NASA-TV.

Crew Dragon telakoitui onnistuneesti

SpaceX -yhtiön Crew Dragon -alus telakoitui Kansainväliselle avaruusalukselle onnistuneesti hieman aikataulustaan edellä kello 12.51 Suomen aikaa. Luukut avattiin niin ikään hieman etuajassa noin 15.07 Suomen aikaa.

Crew Dragon on telakoitunut Kansainväliselle avaruusasemalle. kuv NASA-TV.

Luukkujen avauduttua Kansainvälisen avaruusaseman miehistö teki joitakin testimittauksia aluksen sisäilmasta ja siirsi ensimmäisen paketin tarvikkeita asemalle.

Space X laukaisee ensimmäisen Crew Dragon -aluksen avaruusasemalle

Lauantaina 2. maaliskuuta avaruusaluksia kehittelevä Space X -yhtiö tekee ensimmäisen laukaisunsa, jolla Crew Dragon-alus viedään avaruuteen ja joka telakoituu automaattisesti Kansainväliselle avaruusasemalle. Miehistöä aluksessa ei ole, mutta sen sijaan siellä on tarvikkeita ja tutkimuslaitteita avaruusaseman miehistön tarpeisiin.

Falcon 9 -kantoraketti ja sen huipulla Crew Dragon -avaruusalus. Kuva Space X.

Laukaisu tapahtuu maaliskuun 2. päivänä kello 9.49 Suomen aikaa Kennedyn avaruuskeskuksesta, Floridasta. Laukaisualusta on legendaarinen 39A, jolla mm. Apollo lennot ja sen jälkeen sukkula lennot lähtivät lennoilleen. Laukaisualusta on Space X -yhtiön käytettävissä ja siltä on nyttemmin laukaistu useita Flacon 9 ja Falcon 9 Heavy kantoraketteja. Luonnollisestikaan laukaisualusta ei ole alkuperäisessä muodossaan, vaan se on kokenut monia päivityksiä ja muodonmuutoksia aina sen mukaan mitä uudet laukaisut ovat tarvinneet.

Crew Dragon -aluksen laukaisu on nimetty Demo-1:ksi sen vuoksi, että se on laatuaan ensimmäinen, joka päätyy ensin kiertoradalle ja lopulta telakoituu automaattisesti Kansainväliseen avaruusasemaan. Ensilennolla on aina omat riskinsä, mutta silti Space X -yhtiö haluaa lennosta olevan muutakin hyötyä kuin vain onnistuneen lennon tuoman varmuuden laitteistojen toiminnasta. Tästä syystä aluksessa on mukana rahtia avaruusalukselle vietäväksi.

Flacon 9 -kantoraketin laukaisu. Kuva Space X.

Jos laukaisu tapahtuu aikataulun mukaisesti, telakointi tapahtuisi suunnitelmien mukaan sunnuntaina. Laukaisuikkuna on avoinna tiistaihin 5. maaliskuuta asti, joten tehtävän onnistumiselle on hyvät mahdollisuudet, vaikka lauantain sääennuste ei aivan ideaalisia olosuhteita laukaisulle lupailekaan.

Jos suunnitelma toteutuu ennakoidun aikataulun mukaan, Crew Dragon -alus irrottautuu avaruusasemalta maaliskuun 8. päivänä. Irrottautumisensa jälkeen se tekee noin 15 minuutin mittaisen jarrutuspolton ja aloittaa laskeutumisen ilmakehään. Vapaan pudotuksen jälkeen laskuvarjot avautuvat ja alus molskahtaa lopulta Atlanttiin, josta se poimitaan talteen. Alus on suunniteltu laskeutumaan myös maanpinnalle, sillä siinä on riittävän tehokkaat rakettimoottorit ja laskutelineet. Näillä varusteilla aluksen uudelleen lennot voivat toteutua mereen laskeutunutta alusta nopeammin, johtuen vähemmästä huoltotarpeesta.

Kantoraketin ensimmäinen vaihe, suunnitelmien mukaan, laskeutuu noin 10 minuutin kuluttua laukaisusta uudelleen käytettäväksi myöhemmillä lennoilla. Space X -yhtiö on kehitellyt kiihdytinrakettien hallittua laskeutumista onnistuneesti jo aikaisemmilla lennoilla.

Space X -yhtiö, johtajanaan ja omistajanaan Elon Musk, on tehnyt NASAn kanssa kantorakettien ja miehitettyjen lentojen tarvitsemaa Crew Dragon-avaruusalusta jo useamman vuoden. Nasa joutui lopettamaan sukkulalennot vuonna 2011 ja sen jälkeen astronautit ovat lentäneen avaruusasemalle venäläisellä Soyuz-kalustolla. Jos lauantain lento onnistuu, NASAlla on jälleen käytössää miehitettyihin lentoihin soveltuvat kantoraketit ja avaruusalukset. Ensimmäinen miehitetty lento voisi tässä tapauksessa toteutua jo kesäkuussa tänä vuonna.

Crew Dragon alus on todellakin avaruusalus, sillä miehistö voi ohjata sitä tarpeen vaatiessa käsin. Telakointi ja irrottautuminen tehdään normaalisti automaattiohjauksessa, mutta sekin voidaan hoitaa käsin, jos tilanne niin vaatii. Miehistön turvallisuuteen on kiinnitetty hyvin suuri huomio alusta kehiteltäessä. Laukaisun aikana Crew Dragon -alus on varustettu hätäpelastautumisen mahdollistavalla järjestelmällä, jolla miehistö selviytyy hengissä kaikenlaisista laukaisun aikaisista kantoraketin vioista, epäonnistumisesta tai jopa räjähdyksestä.

Falcon 9 kantoraketin laukaisua voi katsoa suorana osoitteesta https://youtu.be/2ZL0tbOZYhE .

Hyvä ja paha otsoni

SAGE III -sensorit mittaavat ilmakehän

otsonipitoisuutta käyttäen Aurinkoa

ja Kuuta välonlähteenään niiden

"noustessa" ja valon kulkiessa ilmakehän

Stratosfäärin läpi. Kuva NASA.

Maapallon ilmakehässä oleva otsoni on joko hyvää tai pahaa, riippuen siitä, missä se sijaitsee. Pahaa otsonia on maanpinnalla, jossa se on määritelty saasteeksi. Sitä syntyy liikenteen ja teollisuuden prosessien sivutuotteina ja erityisesti sitä esiintyy toimistoissa, jossa otetaan paljon valokopioita. Hengitettynä otsoni ärsyttää hengityselimiä ja voi jopa aiheuttaa useita eri sairauksia, jos altistus on jatkuvaa.

Hyvää otsoni sijaitsee maapalon ilmakehän stratosfäärissä, noin 25 km korkeudella. Siellä sitä syntyy ilmakehän hapesta Auringon uv-säteilyn vaikutuksesta. Sama uv-säteily myös pilkkoo otsoni molekyylejä; erityisesti jos läsnä on klooria ja sen yhdisteitä, otsonin katoaminen on hyvin runsasta.  Otsonikerroksen katoaminen selittyy osittain myös sillä, että otsonia kaikkiaan on hyvin vähän, normaali-ilmanpaineessa se puristuisi vain 3 mm vahvuiseksi kerrokseksi.

Otsonikerroksen tärkeys liittyy sen kykyyn absorboida itseensä Auringosta tulevasta valosta suurimman osan uv-säteilystä. Vain hyvin vähäinen osa uv-säteilystä päätyy maanpinnalle asti, jossa se on yleisesti haitallista vaurioittaessaan eläinten kudoksia ja kasvien lehtien pintarakenteita.

Ensimmäisenä kloorin ongelmallisuuden havaitsivat kemistit Frank Rowland ja Mario Molina 1970-luvulla Kalifornian yliopistossa. Erityisesti klooratut ja fluoratut hiilivedyt (CFC), joita tuolloin käytettiin runsaasti jäähdytyslaitteissa ja aerosolivalmisteissa, päätyivät syytettyjen penkille. Ilmakehään päästessään, nämä yhdisteet tuhoavat otsonia, mikä erityisesti huoletti tutkijoita. Ilmakehän otsonipitoisuuden kansainväliset tutkimukset käynnistyivät tuota pikaa. Vuonna 1985 brittiläinen etelänavan tutkimusretkikunta havaitsi otsoniaukon Etelämantereen yläpuolella.

Tieteen historiassa ei ole toista tapausta, jossa poliitikot ja päättäjät olisivat ryhtyneet tositoimiin yhtä nopeasti. Jo vuonna 1987 Montrealissa päädyttiin kansainväliseen sopimukseen CFC-yhdisteiden valmistuksen ja käytön kieltämiseen. Sopimus allekirjoitettiin syyskuussa 1987, ja sen ratifioivat kaikki YK:n jäsenvaltiot.

Sopimuksen seurauksena ilmakehään vapautuvien CFC-yhdisteiden määrä alkoi nopeasti laskea, mutta itse otsoniaukko ei juuri vähentymiseen reagoinut. Joka kevät (syys–marraskuussa) Etelämantereen yläpuolelle syntyy uusi aukko. Vasta aivan viime vuosina jonkinlaista aukon pienentymistä on ollut havaittavissa. Hidas vaste selittyy CFC-yhdisteiden kestävyydellä, ne hajoavat hyvin hitaasti etenkin stratosfäärin olosuhteissa, jossa lämpötila on hyvin alhainen.

CFC-yhdisteiden valmistuskiellon jälkeen ne on korvattu samantapaisilla klooratuilla ja fluoratuilla hiilivedyillä. Näiden uusien yhdisteiden pitäisi olla ympäristöystävällisempiä, mutta loppujen lopuksi siitä ei ole mitään takeita. Lisäksi esimerkiksi litteiden televisio- ja tietokonemonitorien valmistuksessa käytetään kaasuja, jotka ovat paljon vaarallisempi kuin CFC-yhdisteet. Otsonikerroksen palautuminen on ehkä juuri näistä syistä hidasta. Tutkijat arvelevat otsonikerroksen palautuvan entiselleen joskus vuoden 2050 tienoilla.

Ihmisen aiheuttama päästöt eivät ole ainoa syy otsonikatoon. Luonto itse järjestää aika ajoin aerosolihiukkasten pääsyn stratosfääriin rajujen tulivuorten purkauksien aikana. Hyvin hienojakoinen vulkaaninen tuhka saattaa nousta otsonikerrokseen, jossa se leijuu vuosikausia. Tuhkahiukkaset toimivat katalyyttisenä alustana, joiden pinnalla tapahtuu otsonikatoa. Tästä syystä luonnontilainen otsonikerros ei ole vakio, vaan siinä tapahtuu vaihtelua. Rajuja tulivuorten purkauksia kun tapahtuu muutamien vuosien välein, ja niistä päätyy tuhkaa stratosfääriin ehkä noin kerran vuosikymmenessä, joskus useamminkin.

Nasan teknikko tarkastamassa SAGE III

-sensoria. Se on tarkoitus viedä vuonna

2014 Kansaiväliselle avaruusasemalle.

Kuva NASA.

Nasa on lähettänyt vuosien kuluessa kaksi SAGE-sensorein ( Startospheric Aerosol and Gas Experiment) varustettua satelliittia  vuosina 1979 (SAGE) ja 1984(SAGE II) . SAGE III -sensorit kiinnitettiin myös Venäläiseen Meteor-3M-satellittiin vuonna 2001. Se on mitannut otsonipitoisuuksia ilmakehästä hyvin suurella tarkkuudella, jollaiseen ei aikaisemmin ollut päästy.

Ensi vuona Nasa kuljetuttaa Space X -kantoraketilla Kansainväliselle avaruusalukselle uuden SAGE III -sensorin. Se käyttää valonlähteenään niin Aurinkoa kuin Kuutakin, kun jompikumpi näkyy ”nousevan” ilmakehän läpi. Sijoituspaikastaan SAGE III -sensorit voivat mitata otsonipitoisuuksia aina tropopausiin ja jopa hieman alempaakin ilmakehän kerroksista, joissa matkustajalentokoneet lentävät. Mittaustarkkuuden odotetaan olevan parempi kuin 1 %.