Intuitive Machines’ IM-2 kuunlento huipentuu laskeutumiseen torstaina

NASA:n teknologiaesittelyjä ja tieteellisiä tutkimuksia kuljettava Intuitive Machines laskeutunee Kuuhun aikaisintaan kello 12.32 EST torstaina 6. maaliskuuta. Nova-C -laskeutumisaluksen on määrä laskeutua Mons Moutonille, Kuun etelänavan lähellä olevalle tasangolle, osana NASAn CLPS- palveluohjelmaa (Commercial Lunar Payload Services) ja Artemis-kampanjaa, jonka tavoitteena on luoda pitkäaikainen Yhdysvaltain läsnäolo Kuussa.

Intuitive Machinesin IM-2 -lennon laskeutuva Nova-C -alus (Athena) siirtyi Kuun kiertoradalle maanantaina 3. maaliskuuta.  Kuva: Intuitive Machines.

IM-2-lento laukaistiin 26. helmikuuta kello 19.16 EST SpaceX Falcon 9 -raketilla NASAn Kennedy Space Centerin laukaisukeskuksesta 39A Floridassa. Laskeutuja kuljettaa mukanaan NASA:n laitteistoja, jolla mitataan Kuun pintakerroksen (regoliitin) mahdollisia resursseja (vetyä, helium-3, happea, vettä), joita tulevat tutkimusmatkailijat voisivat ottaa talteen ja käyttää polttoaineen tai hengitettävän hapen tuottamiseen.

Lisäksi laskeutumisaluksen yläkannella oleva passiivinen laserheijastinryhmä heijastaa laservaloa takaisin kaikkiin kiertoradalla oleville tai saapuviin avaruusaluksiin, jotta ne saisivat pysyvän vertailupisteen Kuun pinnalla. Muilla laskeutumisaluksen laitteistolla demonstroidaan vankkaa matkapuhelinverkkoa (NOKIA 4G), joka auttaa tulevia astronautteja ja tutkimuslaitteita viestimään keskenään. Lisäksi otetaan käyttöön tehokas drone, joka pystyy hyppimään Kuun pinnalla ja liikkumaan sen haastavassa maastossa.

NASA lähettää NASA-TV -kanavallaan laskeutumista seuraavan videostriimin alkaen torstaina 6.3. kello 18.30 Suomen aikaa. Itse laskeutuminen pitäisi tapahtua tunnin kuluttua videoinnin alkamisesta kello 19.32 Suomen aikaa. Jos NASAn sivut ovat tukossa, niin tarkista NASA-LIVE- kanava YouTubessa, jossa yleensä on jatkuvaa striimiä tapahtumista avaruustutkimuksessa.

 

NASAn Europa Clipper-luotain lähetettiin kohti Jupiterin Europa-kuuta

Maanantaina (14.10.2024) NASA lähetti uusimman Jupiterin järjestelmää ja erityisesti Europa-kuuta havainnoivan planeettojen välisen luotaimensa. Kantorakettina oli SpaceX yhtiön Falcon Heavy Block 5. Massaa Clipperillä on 6 065 kg (3 241 kg / 2 750 kg) ja se saa käyttövoimansa isoista (14,2 × 4,1 m²) aurinkokennoista, jotka tuottavat sähköä noin 600 watin teholla Jupiterin kiertoradalla.

NASAn Euroa Clipper lähdössä Falcon 9 Heavy-kantoraketilla maanantaina 14.10.2024. Kuva NASA/Clipper.

Matka Jupiteria kohti ei mene aivan suoraan, sillä massiivinen Europa Clipper-luotain tarvitsee lisänopeutta, jotta matka-aika ei kasvaisi kohtuuttoman pitkäksi. Lisänopeutta luotain saa käyttämällä Marsia ja Maata gravitaatiolinkoina. Marsin ohitus tapahtuu helmikuussa 2025 ja maapallon ohi luotain suihkaisee joulukuussa 2026. Jupiterin kiertoradalle Clipper asettuu huhtikuussa 20230.

Jupiterin kiertoradalle asettumiseen se käyttää jarruttamiseen jälleen gravitaatiolinkoa. Toisin sanoen, luotain lähestyy Jupiteria sellaisella radalla, että se joutuu luovuttamaan energiaansa planeetalle. Tämän seurauksena Clipperin rata tulee olevaan erittäin soikea ja sitä täytyy säätää aktiivisesti rakettimoottoreilla jonkin verran, jotta Europa-kuun lähiohitukset tulevat tapahtumaan ja toistumaan. Kaikkiaan luotain tekee 49 kierrosta Jupiterin ympäri. Lähimmillään Clipperin ja Europa-kuun jäsen pinnan välinen etäisyys on noin 25 km.

Europa Clipper -luotaimen malli. Kuva Wikimedia Commons.

Jupiterin ympäristö on erittäin vaikea mille tahansa luotaimelle. Jupiterin laaja ja voimakas magneettikenttä säteilyvyöhykkeineen kuormitta elektronisien laitteiden kestävyyttä merkittävästi. Tästä syystä Clipperin rata pidetään erittäin soikeana, jotta elektronisten laitteiden toiminta-aika ei lyhenisi liian nopeasti. NASA arvio luotaimen kestävän Jupiterin olosuhteita noin neljän vuoden ajan.

Glipperin on tarkoitus tehdä tarkkoja havaintoja seuraavasti:

Määritetään Europan jäisen kuoren paksuus ja ymmärretään, miten Europan valtameri on vuorovaikutuksessa pinnan kanssa.

Määritetään Europan valtameren koostumusta sen määrittämiseksi, onko siinä aineksia, jotka mahdollistavat ja ylläpitävät elämää.

Havaitaan, miten Europan pinnanmuodot ovat muodostuneet, ja etsitään merkkejä viimeaikaisesta toiminnasta, kuten liukuvia kuorilaattoja tai vettä avaruuteen purkautuvia savupiippuja.

Luotaimessa on laaja valikoima tieteellisiä instrumentteja (yhteensä 9 kpl) edellä lueteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi:

1. Kamerajärjestelmät EIS, E-THEMIS:

Clipper käyttää muun muassa suuritarkkuuksisia kameroita kartoittaakseen Europan jäistä pintaa ja sen alla mahdollisesti olevaa valtamerta. Nämä laitteet pystyvät havaitsemaan pinnan kemiallista koostumusta ja etsimään merkkejä jäästä purkautuvasta vedestä tai muista prosesseista.

2. Spekrometrit Europa-UVS, MISE:

Europa Clipperin spektrometri ja spektrografi analysoivat tulevaa infrapuna- ja ultraviolettivaloa purkaakseen tuon tiedon ja paljastaakseen Europan pinnan koostumuksen ja Europan lähellä avaruudessa olevien hiukkasten koostumuksen.

3. Tutka ja gravitaatio Gravity/Radio Science , REASON:

Painovoimakokeessa analysoidaan avaruusaluksen Maahan lähettämien signaalien taajuussiirtymiä (samoja signaaleja, joita käytetään viestinnässä ja navigoinnissa) Europan sisäisen rakenteen tutkimiseksi. Tutkalaite lähettää radiolähetyksiä Europan jäiseen kuoreen ja analysoi heijastuneita signaaleja "nähdäkseen" sisäisiä piirteitä.

 4.      Magnetometri ja plasmainstrumentit ECM, PIMS:

Näiden avulla mitataan Europan magneettikenttää, jonka perusteella voidaan saada tietoa valtameren syvyydestä ja suolapitoisuudesta. Näiden mittausten avulla voidaan päätellä, kuinka vahvasti suolainen vesi johtaa sähköä, mikä antaa vihjeitä valtameren koostumuksesta.

5. Kemialliset analyysit: MASPEX, SUDA:

Näillä instrumenteilla tutkitaan kuun pintakerroksesta mahdollisesti purkautuvia kaasuja ja hiukkasia, kuten vesihöyryä tai muita yhdisteitä, jotka voisivat kertoa biologisista tai geologisista prosesseista.

Luotaimen tehtävä ei ole tarkoitus etsiä elämää, vaan kartoittaa elämän mahdollisuuksia maapallon ulkopuolella. Clipper ei voi laskeutua Europan pinnalle, sillä jäänalainen meri voi ylläpitää eläviä organismeja. Jos näin on, Clipperin mukanaan tuomat mikrobit voisivat saastuttaa tai jopa tuhota alkuperäisen mikrobikannan. Clipper on tietysti desinfioitu erittäin perusteellisesti, mutta täysin mikrobeista tuskin on päästy eroon. Ja vaikka Jupiterin järjestelmän avaruusympäristö on erittäin tappava elämälle, jossakin suojaisassa kolossa mikrobien elossa säilymisen mahdollisuus on olemassa neljän toimintavuoden ajan.

Mitä siis tapahtuu Clipperille kun sen toiminta-varsinaisesti päättyy? Jos luotain on neljän vuoden jälkeen toimintakuntoinen ja sillä on riittävät ajoainevarat, niin tehtävän jatkaminen on silloin mahdollista ja jopa todennäköistä.

Jos havaintoinstrumentteja on tuhoutunut merkittävästi tai jostakin muusta syystä luotainta ei enää voitaisiin käyttää, se todennäköisesti ohjattaisiin törmäämään Kallistoon tai Ganymedeen. Molemmat kuut ovat kauempana Jupiterista kuin Europa, joten niiden mahdollisuus ylläpitää nestemäistä vettä on paljon pienempi kuin Europalla. Näin ollen nämä uloimmat kuut voisivat sopia luotaimen loppusijoituspaikaksi. Yksi vaihtoehto on, että luotain ohjattaisiin Jupiteriin viecälle radalle. Aikaisemmin Galileo- ja Cassini-luotaimet on tuhottu tällä tavalla.

 

 

SpaceX yhtiön Starship 1 -kantoraketin testilähtö onnistui mutta lento epäonnistui

Falcon 9 -kantoraketeistaan tunnettu SpaceX -yhtiö onnistui lähettää uusimman ja samalla voimakkaimman Starship 1 -kantoraketin ensimmäiselle testilennolle 20.4.2023 kello 16.34 Suomen aikaa. Laukaisuikkuna oli avautunut muutama minuutti aikaisemmin. Lähtölaskenta sujui suunnitelmien mukaan mutta lähtöä seuraamassa ollut SpaceX -yhtiön henkilökunta ja lehtimiehet sekä kauempaa seurannut yleisö kokivat kuumottavia hetkiä, kun lähtölaskenta keskeytettiin -40 sekunnin kohdalla viimeisiä tarkistuksia varten. Keskeytys oli suunniteltu mutta odottavan aika oli pitkä ja kun laskenta jatkui, yleisön riemu oli korvia huumaava.

Spaceship 1 -kantoraketti on tässä vaiheessa lentänyt 17 sekuntia. pari minuuttia myöhemmin se räjähti. Kuva SpaceX.

Lähtö sinällään oli jo jännittävä mutta yleisö ja SpaceX:n henkilökunta sai sykkeet nousemaan, kun kantoraketti räjähti juuri ennen kuin Starship-aluksen piti irrota ensimmäisestä vaiheesta. Syytä räjähdykseen ei toistaiseksi tiedetä. Elon Musk tiedotti Tvitter-tilillään, että muutaman kuukauden kuluttua yritetään testilentoa uudelleen.

Starship-kantoraketti koostuu kahdesta osasta. Ylimpänä vaiheena on Starship alus, jolla on pituutta 50 metriä, halkaisija on 9 metriä ja hyötykuormakapasiteetti matalalle kiertoradalle on jopa 150 tonnia. Alus on SpaceX-yhtiön muiden alusten tapaan uudelleen käytettävä ja ajoaineena se käyttää metaania ja nesteytettyä happea. Aluksessa on kolme Raptor ja kolme Raptor Vacuum moottoria (RVAC). Jälkimmäiset moottorit ovat halkaisijaltaan 2,3 metriä ja korkeutta niillä on 4,6 metriä.

Alempiosa, siis raketin ensimmäinen vaihe on Super Heavy, jonka pituus on 69 metriä, halkaisija 9 metriä ja se sisältää ajoainetta (CH₄ ja LOX) 3 400 tonnia. Rakettimoottoreita on 34 kappaletta, joiden suuttimien halkaisija on 1,9 metriä ja korkeutta 3,1 metriä. Tämä alempikin osa on uudelleen käytettävä.

Starship-aluksesta on tarkoitus valmistaa kaksi versiota: toinen miehitettyjä lentoja varten ja toinen rahtiversio. SpaceX:n tarkoitus on osallistua lähivuosina Kuuhun suuntautuvien miehitettyjen lentojen toteuttamiseen ja Starship-alus on suunnitelmissa toimia Kuuhun laskeutumisaluksena. Yhtiön suunnitelmissa on osallistua myös Marsiin suuntautuville lennoille, mutta aika näyttää toteutuuko aikomukset ja jos, niin millä aluksella.

Starship-aluksen silmiinpistävä osa on sen siivekkeet niin ylä- kuin alapäässä. Siivekkeet ovat myös ohjattavissa ja niillä säädellään laskeutuvan aluksen asentoa ja laskeutumisvauhtia. Siivekkeiden lämpötila pyrkii kohoamaan erittäin suureksi laskeutumisen aikana, joten ne ovat valmistettu erittäin hyvin kuumuutta ja kuormitusta kestävästä aineesta. Lisäksi aluksen nokkakartio ja siivekkeiden tyviosat ovat vielä suojattu erityisillä keraamisilla lämpösuojilla

Starhip-alus olisi tällä testilennolla tehnyt vain yhden kierroksen maapallon ympäri, jolloin lentoaika olisi muodostunut vain 90 minuutiksi. Laskeutumien suunniteltiin tapahtuvaksi tällä kertaa mereen, vaikka alus kykeneekin laskeutumaan myös maalle. Aikaisemmilla testilennoilla laskeutumisessa maalle on ollut ongelmia.

SpaceX-yhtiö operoi Meksikonlahden länsirannalla läheltä Meksikon rajaa sijaitsevasta Boca Chica -alueella (Cameron County) sijaitsevalta Spacebase-nimisestä avaruuslentojen lähtökeskuksesta. Yhtiön ohjauskeskus on muutaman kilometrin länteen laukaisualueelta. Laukaisukeskus on sijainniltaan edullinen, sillä lähtevien rakettien epäonnistuessa putoavat raketin osat päätyvät Meksikonlahteen. Spacebase on suunnilleen samalla leveysasteella kuin Nasan käyttämä Cape Kennedy ja Cape Canaveral.

 

NASAn ja SpaceX:n miehistö 5 laukaistiin kohti ISS:aa

Lähtö tapahtui auringonpaisteessa iltapäivällä Floridan avaruusrannikolla heti kello 19 jälkeen Suomen aikaa. NASA:n astronautit Nicole Aunapu Mann ja Josh Cassada sekä JAXA:n (Japan Aerospace Exploration Agency) astronautti Koichi Wakata ja Roscosmos-kosmonautti Anna Kikina ovat miehistönä Crew-5 -lennolla, joka vie heidät Kansainväliselle avaruusasemalle noin kuukaudeksi.

SpaceX:n Falcon 9 -raketti ja Dragon-avaruusalus, nimeltään Endurance, nousevat laukaisualustalta 39A Kennedy Space Centerissä Floridassa 5. lokakuuta 2022 Crew-5:n tehtävää varten kansainväliselle avaruusasemalle. Kuva: NASA/Kim Shiflett.

Kantorakettina oli SpaceX:n Falcon 9 -raketti ja sen kärjessä oli Dragon-avaruusalus – nimeltään Endurance – nousi Kennedyn laukaisukompleksista 39A paikallista aikaa keskipäivällä. Miehistön jäsenillä oli edessään 29 tunnin matka kansainväliselle avaruusasemalle tiederetkikuntaan.

Crew-5 lento on ensimmäinen avaruuslento Mannille, Cassadalle ja Kikinalle ja viides Wakatalle. Tämä on kuudes SpaceX-lento NASAn astronautien kanssa – mukaan lukien Demo-2:n testilento vuonna 2020 avaruusasemalle – osana viraston Commercial Crew Program -ohjelmaa. Mann on ensimmäinen Pohjois-Amerikan alkuperäisväestöön kuuluva nainen avaruudessa.

Telakointi ISS:aan tapahtuu tänään torstaina (6.10.2022) kello 21.15 Suomen aikaa. Telakoinnin jälkeen Expedition 68 seitsemän jäsenen miehistö toivottaa Crew-5:n miehistöt tervetulleiksi asemalle. NASAn SpaceX Crew-4 -tehtävän astronautit irtautuvat avaruusasemalta ja laskeutuvat Floridan rannikolle myöhemmin tässä kuussa.

Crew-5:n on määrä oleskella avaruusasemalla pitkäkestoisesti enintään kuusi kuukautta ennen paluutaan Maahan keväällä 2023.

Suunniteltuihin kokeisiin kuuluu fysiologisia tutkimuksia avaruuden olosuhteiden vaikutuksesta ihmisen elimistöön, polttoainejärjestelmien toimivuustestejä ja sydänsairauksien tutkimuksen edistämisestä. Nämä ovat vain osa yli 200 tieteellisestä kokeesta ja teknologian esittelystä, jotka suoritetaan Crew-5-operaation aikana.

Lähdön jälkeen Crew-5 teki joukon ratakorjauksia, jotta telakointi Kansainväliseen avaruusasemaan tapahtuisi aikataulun mukaisesti.

NASA TV verkkosivusto tarjoaa ohjelmaa tulevista Crew-5-lennon tärkeimmistä tapahtumista. Torstaina 6. lokakuuta suoralähetys NASA-TV:ssä alkaa kello 22.15 EEST. Telakointi tapahtuu noin puolitoista tuntia myöhemmin ja lähetys seuraa Endurancen ja ISS:n välisten luukkujen avaamista ja tervetuloaseremoniaa.

Crew-2 lähdössä Kansainväliselle avaruusasemalle

Perjantaina, 23. 4. 2021, kello 12.49 Suomen aikaa NASAn Kennedyn avaruuskeskuksen laukaisualustalta LC-39A on tarkoitus laukaista Falcon 9 kantoraketti ja sen hyötykuormana oleva Dragon miehistöalus. 

Crew-2 lentoa valmistellaan Kennedyn avaruuskeskuksessa. Kuva SpaceX.

 Lento on miehitetty ja Crew-2 miehistönä ovat NASAn astronautit Shane Kimbrough ja Megan McArthur, Japanin Aerospace Exploration Agency (JAXA) -astronautti Akihiko Hoshide ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) astronautti Thomas Pesquet.

Telakoituminen ISS:ään on suunniteltu tapahtuvaksi lauantaina 24. huhtikuuta kello 12.09 Suomen aikaa. Crew-2 miehistön on määrä palata aikaisintaan lokakuun 31. päivänä Maahan. Jos laukaisuun jostakin syystä, esimerkiksi huonon sään vuoksi, ei päästä. Seuraava laukaisuikkuna avautuu maanantaina 26. huhtikuuta kello 11.48 Suomen aikaa.

Crew-2 korvaa asemalla marraskuusta 2020 työskennelleen Crew-1 miehistön. Miehistössä ovat NASAn astronautit Michael Hopkins, Victor Glover, ja Shannon Walker, sekä Japanin Aerospace Exploration Agency (JAXA) astronautti Soichi Noguchi.

Crew-1 alus irrotetaan avaruusasemasta suunnitelmien mukaan keskiviikkona 28. huhtikuuta kello 15.09 Suomen aikaa ja laskeutuminen tapahtuu noin kello 21.40 Suomen aikaa.

Crew-1 -lento telakoitui avaruusasemalle

SpaceX-yhtiön Dragon-avaruusalus laukaistiin kohti Kansainvälistä avaruusasemaa varhain maanantaiaamuna Suomen aikaa. Kantorakettina oli yhtiön kehittämä Falcon 9 -kantoraketti ja Crew-1 -lennolla miehistönä oli NASAn astronautit Mike Hopkins, Victor Glover, Shannon Walker ja JAXA (Japan Aerospace Exploration Agency) astronautti Soichi Noguchi.

Falcon 9 kantoraketin laukaisu Crew-1-lennolle. Kuva NASA/Joel Kowsky.

Vain hieman yli vuorokauden kestänyt lähestyminen johti Gragon-miehistömoduulin telakoitumiseen Kansainväliseen avaruusasemalle tänä aamuna noin kello 6.03. Lento oli sujunut suunnitelmien mukaan ja telakoituminen onnistui myös kuin oppikirjassa.

Astronauttien on tarkoitus työskennellä Kansainvälisellä avaruusasemalla seuraavat kuusi kuukautta. ISS:lä työskentelee jo entuudestaan Expedition 64 miehistö: lentokoneinsinööri Kate Rubins sekä Roscosmosin aseman komentajan Sergey Ryzhikov ja lentokoneinsinööri Sergey Kud-Sverchkov.

Miehistö palaa Maahan työskentelyn jälkeen tällä samalla Dragon-aluksella. Se on mahdollista, koska alus pysyy toimintakuntoisena ainakin 210 vuorokautta, toisin kuin esimerkiksi Venäjä Sojuz-kapselit, joiden täytyy palata viimeistään kuuden kuukauden kuluttua lähdöstä.

Dragon-miehistöalus lennolla Crew-1 on lähestymässä Kansainvälistä avaruusasemaa. Kuva NASA-TV.

NASAn Commersial Crew -ohjelma

NASA: n Commercial Crew -ohjelma on työskennellyt useiden amerikkalaisten ilmailu- ja avaruusteollisuusyritysten kanssa helpottaakseen Yhdysvaltain miehitettyjen avaruuslentojärjestelmien kehittämissä vuodesta 2010. Tavoitteena on saada turvallinen, luotettava ja kustannustehokas pääsy (ja paluu) kansainväliselle avaruusasemalle.

NASA valitsi Boeingin ja SpaceX:n syyskuussa 2014 kuljettamaan miehistöjä kansainväliselle avaruusasemalle Yhdysvalloista. Nämä integroidut avaruusalukset, raketit ja niihin liittyvät järjestelmät kuljettavat jopa neljä astronauttia NASA: n tehtäviin ja ylläpitävät seitsemän avaruusaseman miehistöä maksimoidakseen kiertävän laboratorion tieteelliseen tutkimukseen käytetyn ajan.

Space X -yhtiö on aikaisemmin tehnyt yhden miehittämättömän ja yhden miehitetyn lennon Kansainväliselle avaruusasemalle. Nyt alkanut Crew-1 -lento on ensimmäinen varsinainen kaupallinen lento avaruusasemalle.

Boeing-yhtiö Starliner on jonkin verran myöhässä kehitysohjelmassaan. Sen ensimmäistä miehitettyä koelentoa vielä odotetaan tapahtuvaksi ensi kesäkuussa. Silloin lennon miehistönä ovat NASAn astronautit Sunita Williams, Josh Cassada ja Jeanette Epps. Ensimmäinen kapallisen ohjelman lento Staliner-1 tehtäneen ensivuoden joulukuussa, jolloin miehistönä tulevat olemaan Boeingin astronautti Chris Ferguson ja NASA: n astronautit Mike Fincke ja Nicole Mann.