Helmikuun 15. päivänä pieni asteroidi ohittaa Maan hyvin
läheltä. Ratalaskelmat osoittavat, että etäisyyttä on noin kymmenesosa Kuun
keskietäisyydestä. Paremmin tunnetuissa mittayksiköissä etäisyyttä on vain 34 600
km. Etäisyys on siis hieman lyhyempi kuin geosynkronisella radalla kiertävien
satelliittien etäisyys. Kokoa avaruuskivellä on arviolta kuutisenkymmentä
metriä, joten mistään suuresta kappaleesta ei ole kysymys.
Avaruuskivi, joka tunnetaan luettelotunnuksella 2012 DA14,
kiertää Aurinkoa 366,3 vrk kiertoajalla. Sen radan kaltevuus on hieman yli 10
astetta. Maan ja asteroidin (vai pitäisikö sitä kutsua meteoroidiksi)
kiertoajoissa on sen verran eroa, että aivan joka vuosi ei lähiohituksia
tapahdu.
****
Muutettu 15.2.
Rata-alkiot ovat tarkentuneet sen verran, että aikaisempi teksti tässä kohdassa on tarjonnut virheellistä tietoa.
Seuraavan kerran tämä kappale tulee edes joten kuten verrattavalle etäisyydelle 15. helmikuuta 2087. Silloin etäisyys on vain 86 918 km sillä edellytyksellä, että Nasan laskemat rata-alkiot tämän kertaisen ohituksen jälkeen ovat oikeita ja riittävän tarkkoja. Tosin, useampi kymmenen vuotta voi olla sen verran pitkä aika näin pienelle kappaleelle, että sen rata ehtii muuttua muidenkin tekijöiden vuoksi kuin planeettojen gravitaatiohäiriöiden vuoksi.
****
****
Muutettu 15.2.
Rata-alkiot ovat tarkentuneet sen verran, että aikaisempi teksti tässä kohdassa on tarjonnut virheellistä tietoa.
Seuraavan kerran tämä kappale tulee edes joten kuten verrattavalle etäisyydelle 15. helmikuuta 2087. Silloin etäisyys on vain 86 918 km sillä edellytyksellä, että Nasan laskemat rata-alkiot tämän kertaisen ohituksen jälkeen ovat oikeita ja riittävän tarkkoja. Tosin, useampi kymmenen vuotta voi olla sen verran pitkä aika näin pienelle kappaleelle, että sen rata ehtii muuttua muidenkin tekijöiden vuoksi kuin planeettojen gravitaatiohäiriöiden vuoksi.
****
Suurta mielenkiintoa varmasti herättää kysymys, että voisiko
ohittava kappale törmätä maapalloon? Vastaus on kyllä ja ei! Tällä kertaa
kappale ei törmää maapalloon, mutta lähiohitus muuttaa aina kappaleen rataa.
Näin tulee käymään myös tällä kertaa, ja jonakin päivänä törmäys on mahdollinen.
Tosin voi käydä toisinkin, lähiohitus nyt tai joskus tulevaisuudessa siirtää
kappaleen sellaiselle radalle, että se ei enää tulevaisuudessa päädy maapallon
läheisyyteen.
Periaatteessa ratamuutokset on laskettavissa, mutta se
edellyttäisi lähestyvän kappaleen radan tuntemista merkittävästi suuremmalla
tarkkuudella kuin mitä se oikeasti tunnetaan. Yleensä tarvitaan havaintoja
usealta vuodelta, mieluummin useiden kymmenien vuosien ajanjaksoilta ennenkuin
lähiohittavan kappaleen ratamuutokset voidaan laskea sellaisella tarkkuudella,
että ne olisivat luotettavia satojen vuosien päähän tulevaisuuteen.
Lisäys 11.2.
Tuoreimmat ratalaskelmat kertovat, että Tampereen horisontin mukaan asteroidi nousee horisontin yläpuolelle kello 21.26. Se on vielä 34 271 km etäisyydellä. Lähimmillään se on kello 21.42, jolloin etäisyyttä on 33 646 km ja se on 5,5° korkeudella suunnassa 103,8°. Sen voisi nähdä kiikarilla, sillä sen visuaalinen kirkkaus on arviolta 7,28 , mutta pitäisi osata suunata kiikarinsa hyvin tarkasti oikeaan suuntaan. Se etenee taivaalla hieman alle 1°/min. joten kovin helppo kohde se ei ole.
Kello 22.26 se on suunnassa 95,1°, korkeus 37,1° , kirkkaus 7,61 ja se liikkuu tähtitaivaan suhteen noin 0,5°/min.
Lisäys 11.2.
Tuoreimmat ratalaskelmat kertovat, että Tampereen horisontin mukaan asteroidi nousee horisontin yläpuolelle kello 21.26. Se on vielä 34 271 km etäisyydellä. Lähimmillään se on kello 21.42, jolloin etäisyyttä on 33 646 km ja se on 5,5° korkeudella suunnassa 103,8°. Sen voisi nähdä kiikarilla, sillä sen visuaalinen kirkkaus on arviolta 7,28 , mutta pitäisi osata suunata kiikarinsa hyvin tarkasti oikeaan suuntaan. Se etenee taivaalla hieman alle 1°/min. joten kovin helppo kohde se ei ole.
Kello 22.26 se on suunnassa 95,1°, korkeus 37,1° , kirkkaus 7,61 ja se liikkuu tähtitaivaan suhteen noin 0,5°/min.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti