Kuva NASA/Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory/Southwest Research Institute. |
Pluto ja Charon (Kharon) ovat epäidenttiset kaksoset. Ne
kiertävät toisiaan 6,3 vrk:n kiertoajalla yhteisen painopisteen ympäri, joka
sijaitsee näiden kahden kappaleen välisessä avaruudessa. Mitä ilmeisimmin
niillä on pitkä yhteinen historia, mutta niiden syntytapa muistuttaa hyvin
paljon toista kahden kappaleen systeemiä aurinkokunnassamme, nimittää Maan ja
Kuun syntyä.
Pluton halkaisija on kumppaninsa Charonin halkaisijaa
tuplasti suurempi (noin 2 329
/ 1 210 km). Pluton pintaa peittää eksoottiset
jäät, kuten typpi, metaani ja hiilimonoksidi (häkä) jäisessä muodossaan,
Charonin pinta on muodostunut vesijäästä. Pluton pinta on hieman punertava ja
siltä löytyy hyvin tummia laikkuja ja niiden vastapainoksi myös aivan kirkkaita
alueita. Punertava sävy johtuu monimutkaisista orgaanisista yhdisteistä, joita
syntyy aina kun hiilipitoisia aineita on kiertolaisten pinnalla. Niiden
muodostumiseen tarvittava energia tulee Auringosta uv-säteilynä. Charonilla
näitä orgaanisia yhdisteitä ei ole ainakaan siinä määrin, että ne
vaikuttaisivat pinnan väriin.
Pluto on jäätynyt kivipallo (tiheys 1 750 kg/m3)
kun taas Charon on jääpallo (tiheys noin 1 200 kg/m3), kiveä siellä
on vain puolet massasta. Vesijään lisäksi Charonilla on pieniä määriä
ammoniakkia ja sen yhdisteitä. Ehkä merkillisin ero näiden kahden kappaleen
välillä on Pluton ohut ilmakehä, Charonilla vastaava ei ole. Pluton ilmakehä on
myös syy miksi New Horizons on enää kolmen vuorokauden etäisyydellä tästä
erikoisesta järjestelmästä.
Nasa oli jo kerran
lakkauttamassa koko missiota, mutta tutkijat ja heidän tukijansa Yhdysvaltojen
kongressissa saivat rahakirstujen vartijat vakuuttuneeksi, että nyt jos koskaan
pitää Pluto-luotain rakentaa. Syy kiireeseen oli se, että Pluton ilmakehän
ajatellaan ”romahtavan” kun kappale etääntyy Auringosta. Kääpiöplaneetta oli
perihelissä vuonna 1989 ja sen jälkeen se on etääntynyt kauemmaksi tullen
samalla kaiken aikaa kylmemmäksi. Lämpötila on niin alhainen (vain 43±10 K),
että ilmakehän kaasut tiivistyvät (siis ”romahtavat”) Pluton jäiselle pinnalle
kunnes ne jälleen sublimoituvat (haihtuvat sulamatta nesteeksi) uudelleen
ilmakehäksi. Tämä tosin tapahtuu vasta uuden perihelin aikaan noin 250 vuoden
kuluttua.
Charon, jäästä muodostunut kuu. Kuva NASA/Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory/ Southwest Research Institute. |
Pluton geologista historiaa ei tunneta kovinkaan tarkasti.
Pienen kääpiöplaneetan ja sen viiden kuun synty on hämärän peitossa mutta osa
tutkijoista uskoo sen muistuttavan omaamme. Maapallo ja Kuu saivat nykyiset
massansa noin 4,5 miljardia vuotta sitten valtavassa törmäyksessä. Näin on
esitetty tapahtuneen myös Plutolle ja Charonille. Onko esitetty tapahtumaketju
oikea, se saataneen selville New Horizons –luotaimen tekemistä havainnoista
lähivuosina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti