Epäselvää tiedeviestintää

Kuvassa ei ole pyrstötähti vaan komeetta.
Kuva Kari A. Kuure

Medioissa on yleistynyt epäselvien ja ilmiöitä ja tapahtumia kuvaavien termien epätarkkaa käyttöä. Ilmiö ei sinällään ole uusi, mutta nykyisellään se antaa selvästi väärän kuvan todellisuudesta. Seuraavassa muutamia esimerkkiä epätarkasta viestinnästä:

”Tähtien ytimissä vety palaa heliumiksi”. Kyseisellä prosessilla ei ole mitään tekemistä palamisen kanssa, joka on aineen ja hapen yhdistymisestä kemialliseksi yhdisteeksi. Oikea termi olisi fuusioitua; vety fuusioituu heliumiksi.

Samaan sarjaan kuuluu termi ydinpolttoaine, joka sekin viittaa jälleen kerran palamiseen. Oikea termi olisi fuusiokelpoinen vety tai aine jos kysymys on tähdistä.

Tähtitieteessä hyvin usein näkee käytettävän termiä elämä silloin, kun tarkoitetaan tähtien kehityskaarta (ei elinkaarta) alkaen avaruudessa olevan kaasu- ja pölypilven luhistumista tähdeksi ja päättyen valkoiseksi kääpiöksi tai supernovaksi. Oikea termi olisi siis kehittyminen tai kehityskaari, riippuen hieman kontekstista.

Tähden kuolemasta kerrotaan myös hyvin usein. Kuoleminen kuitenkin edellyttää, että jokin on täytynyt olla elävä pystyäkseen kuolemaan. Näinhän tähtien kohdalla ei selvästikään ole, ne eivät ole olleet eläviä olentoja missään vaiheessa.

Ruskeita kääpiötähtiä nimitetään usein epäonnistuneiksi tähdiksi. Sitä ne eivät ole! Termiin epäonnistuminen liittyy, että joku on yrittänyt tehdä jotakin ja lopputulos ei kuitenkaan ole sitä mitä tarkoitettiin.  Termiin epäonnistua liittyy siis tekijä ja tarkoituksellinen lopputulos. Ruskeisiin kääpiötähtiin tai muihinkaan maailmankaikkeuden kohteisiin ei liity sen paremmin tekijää kuin tarkoitustakaan.

Avaruustekniikassa on jo jonkin aikaan ollut käytössä ionimoottorit. Niiden ajoaineena on yleensä ksenon-kaasu, joka ionisoinnin jälkeen kiihdytetään voimakkaassa sähkökentässä suureen nopeuteen riittävän työntövoiman aikaansaamiseksi. Valitettavan usein näkee käytettävän kuitenkin termiä polttoaine tässä yhteydessä, mikä tietysti on täysin väärin, koska työntövoimaa ei tuoteta palamisen avulla.

Jostakin syystä englanninkielisen sanan rover vastineeksi suomenkieleen on pesiytynyt termi mönkijä. Tarkka käännös olisi kuitenkin vaeltaja, harhailija tai kulkija. Suomen kielen mönkijän käännös puolestaan olisi quad tai quad bike, joita en ole koskaan nähnyt käytettävän avaruustutkimuksen yhteydessä.

Aurinkokunnan joistakin planeetoista (Jupiter, Saturnus, Ursanus ja Neptunus) käytetään nimitystä kaasuplaneetta. Ei pitäisi käyttää, sillä kaasu on aineen olomuoto vallitsevissa olosuhteissa. Planeetoissa, joita tällä termillä kuvataan, on vain hyvin vähän ainetta (kokonaismassasta) kaasumaisessa olomuodossa. Parempi tarkkuus saavutettaisiin jos käytettäisiin termiä planeetta. Joissakin tapauksissa, joissa halutaan korostaa planeetan erikoisuutta, voitaisiin käyttää termiä vetyplaneetta tai vety-helium-planeetta, sillä näistä alkuaineista nämä planeetat ovat lähes 98 %:sti.

Lisäksi on olemassa koko joukko termejä, jotka ovat joko vanhentuneita tai perusteiltaan vääriä. Esimerkiksi

painovoima  – gravitaatio

tähdenlento  – meteori

pyrstötähti  – komeetta

valaisevat yöpilvet  – hohtavat yöpilvet

maailma  – maapallo

Tässä ei ole kaikki, mutta periaate varmasti selviää näistäkin. Tarkkuutta viestintään!