 | |
| Televisokuvaa Kuun pinnalle siirtyneestä Yutu-kulkijasta. Kuva Xinhua.net . |
Kiinalainen kuuluotain Chang’e 3 laskeutui onnistuneesti
Kuuhun Sateenkaarilahteen[1] eilen(14.12.2013) kello 15.11.18 Suomen aikaa. Laskeutuminen
tapahtui noin puolisen tuntia[2] aikaisemmin kuin mitä kiinalaislähteet[3]
olivat kertoneet sen tapahtuvan. Syytä ei ole kerrottu, mutta se lienee
mahdollista vain siinä tapauksessa, että luotaimen Kuun napojen kautta kulkeva rata
on ollut säteeltään suunniteltua hieman pienempi ja ilmeisesti myös hieman
suunnitellusta suunnasta poikkeava.
Laskeutumisen jälkeen seurasi joukko laitteiden tarkistuksia
ja ensimmäinen toimenpide oli kuukulkijan Yutu (Jadejänis) laskeminen
kuunpinnalle ajoluiskaa pitkin. Se tapahtui kello 22.40 Suomen aikaa ja
onnistui suunnitelmien mukaisesti. Videoita kuukulkijan siirtymisestä voi
katsoa tästä linkistä.
Laskeutumisen aikana luotain välitti televisiokuvaa
laskeutumisesta hitaalla nopeudella. Samoin Jadejäniksen laskemista Kuun
pinnalle voitiin seurata televisiokuvasta. Varsinaisesti ensimmäiset erotuskykyiset
kuvat julkaistaan kello 15 Suomen aikaan tänään sunnuntaina.
 |
| Kiinalaisen kuuluotaimen Chang’e 2 kartoittama Chang’e 3:n laskeutumisalue Sateenkaarilahdessa. Laskeutuminen tapahtui aleen itäiseen reunaan. Kuva NASA / JPL / ASU / Phil Stooke. |
Kulkijan tieteellisestä ohjelmasta ei ole kerrottu kovinkaan
paljoa. Se kuitenkin tiedetään, että suunnitelmissa on ensimmäisten
tähtitieteellisten havaintojen tekeminen kuunpinnalta. Aikaisemmin sen paremmin
Nasa kuin entinen Neuvostoliittokaan ei ole vastaavia havaintoja tehnyt.
Kulkijan uv-kameroilla on tarkoitus tehdä havaintoja
maapallon magneettikentän plasmapyrstöstä. Lisäksi kuukulkijassa on
maaperätutka, jolla kerrotun mukaan pitäisi pystyä kartoittamaa kuuperää aina
100 metrin syvyyteen. Tätäkään koetta kuupinnalle laskeutuneet kulkijat eivät
ole tehneet aikaisemmin. Näiden havaintojen lisäksi kulkijassa on laitteet Kuun
kivien ja kallioperän tutkimiseksi kuten esimerkiksi Nasan Marsiin laskeutuneiden
kulkijoissakin on.
Katso näyttävä HD-video Youtubesta http://www.youtube.com/watch?v=hUW0ippVNL4
Kiinan kuuluotaimet ovat saaneet nimensä (Chang’e)
kiinalaisen myyttisen Kuun jumalattaren mukaan.
Kiinan kuuluotainten
historiaa
Kiinan kuuohjelma on ollut selkeästi nousujohteinen.
Ensimmäinen kuuluotain Chang’e 1 laukaistiin lokakuun 24. vuonna 2007 ja se
asettui Kuuta kiertävälle radalle marraskuun 7. päivänä. Vielä saman kuukauden
aikana Kiina julkaisi ensimmäiset luotaimen ottamat kuvat. Chang’e 1 tuhoutui
kuunpintaan maaliskuun 1. päivänä vuonna 2009.
Seuraava kuuluotain oli Chang’e 2,
joka laukaistiin Kuuta kohti lokakuun 1. päivänä vuonna 2010. Kuuta noin 100 km
korkeudella kiertävälle radalle se asettui lokakuun 9. päivänä. Luotaimen rataa
muutettiin elliptiseksi lokakuun 26. päivänä. Tällä hieman matalammalla radalla
luotain kartoitti Sateenkaarilahden aluetta. Pian kuvien ottamisen jälkeen
luotaimen rataa muutettiin alkuperäiseksi. Kiina julkaisi ottamiaan kuukuvia
marraskuun 8. päivänä (2010).
Luotain Chang’e 2 jatkoi Kuuta kiertävällä radallaan, kunnes
huhtikuun 1. vuonna 2011 se sai suunnitellut tehtävät päätökseen. Lisätehtävinä
luotain kartoitti Kun molempia napa-alueita noin 7 m resoluutiolla. Elokuun 25.
päivänä luotain siirtyi Lagrangen pisteeseen L2 ja siitä edelleen Aurinkoa
kiertävälle radalle. Joulukuun 13. päivänä (2011) se kartoitti Tout-asteroidia.
Tällä hetkellä Chang’e 2 on noin 60 miljoonan kilometrin etäisyydellä Maasta
Aurinkoa kiertävällä radalla.
Chang’e 3 laukaistiin Kuuta kohti joulukuun 1. päivänä kello
19.30 Suomen aikaa. Kantorakettina oli Long March 3B ja laukaisu tapahtui
Xichangin avaruuskeskuksesta. Kuun napojen kautta kulkevan kiertoradan luotain
saavutti 7.12.
Huomautukset
[1] Tarkka laskeutumiskohta (19,51° W, 44,12° N) on hieman
Sateenkaarilahden ulkopuolella mutta kuitenkin suunnitellulla
laskeutumisalueella, sen itäreunassa.
[2] Ensimmäinen laskeutumisaika ilmoitus oli tätäkin ajan hetkeä
pari tuntia myöhempi.
[3]
tiedottaja Wu Zhijian, State Administration of Science, Technology and Industry
for National Defence.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti