Komeettahypetystä

Tällaisena komeetta C/2011 L4 tarttui
kirjoittajan kameraan. Kuva on otettu
120/600 mm kaukoputkea kameran
optiikkana käyttäen.
Kuva Kari A. Kuure.

Tiedotusvälineet ovat näkyvästi uutisoineet nyt Suomen iltataivaalle ilmestyneestä komeetta C/2011 L4 (PanSTARRS). Valitettavasti tällainen uutisointi on omiaan luomaan maallikoille aivan toisenlaisen mielikuvan kuin mitä todellisuus on. Ilmiö on nykypäivän hyvin tuttu iltapäivälehtien lööpeistä asiassa kuin asiassa ja valitettavasti muutkin lehdet ovat sortuneet samanlaiseen hype-otsikointiin.

Komeetta C/2011 L4 on kyllä taivaalla näkynyt, mutta jopa tähtiharrastajilla on ollut vaikeuksia sen näkemisessä palajain silmin. Itse olen nyt kolmena iltana tehnyt havaintoja ja joka kerta komeetan etsimisessä taivaalta on mennyt jonkin verran aikaa. Kun se on sitten kiikareilla löytynyt, niin kyllähän se paljain silminkin on näkynyt. Hyvin himmeä se on ollut ja jos horisontissa on vähänkään utuisuutta tai pilviä, niine kadoksissa on ja pysyy.

Vaalea iltataivas komeetan taustana tekee myös sen, että komeetan pyrstö on huomattavan lyhyt. Eilis-iltana otetuissa valokuvissa pyrstöä näkyy noin parinkymmenen kaariminuutin verran, kiikarilla visuaalisesti havaittuna se näkyi jonkin verran pitempänä – noin puolen asteen pituisena.

Komeetan kirkkaus on nyt himmenemässä ja veikkaanpa, että tämän viikonlopun jälkeen se löytyy taivaalta vain koordinaattien perusteella. Pimeitä öitä kuitenkin vielä riittää yli huhtikuun puolivälin, jolloin valokuvauskohteena se pysyttelee vielä ainakin saman ajan.

Mediahypetys on hehkuttanut myös joulukuussa näkyvää C/2012 S1 (ISON) ennen aikojaan. Vaikka se kehittyisikin ”vuosisadan komeetaksi”, niin meillä Suomessa joulukuinen sää on tunnetusti pilvinen ja sateinen. Hyvinkin voi siis käydä niin, että vaikka se pilvipeitteen yläpuolella komeetta näkyisi, niin maanpinnalle siitä ei näy vilahdustakaan. Voi olla, että joku harrastajaryhmä vuokraa lentokoneen ja käy kiertelemässä pilvipeitteen yläpuolella komeettajahdissa.