Jos komeetta törmäisi Marsiin, sen ilmasto muuttuisi varmasti. Olisiko muutos lämopimämpään vai kylmempään, se on vain arvailujen varassa. Kuva Nasa. |
Tilanne toistuu puolentoista vuoden kuluttua, ei Maassa vaan
Marsissa. Komeetta C/2013 A1 (Siding Spring) järjestää marsilaisille
jännityksen täyteisiä hetkiä ensivuonna (2014)lokakuun 19. päivän iltana kello 21–22 aikoihin
Suomen aikaa (aikamäärityksessä on hieman alle tunnin virhemarginaali), kun se
lennähtää Marsin ohi hyvin läheltä. Toistaiseksi ratamäärityksissä on sen
verran epävarmuutta, että tarkkaa ohitusetäisyyttä ei pystytä laskemaan ja pieni
törmäyksen mahdollisuus on olemassa. Tutkijat ovat arvioineet, että on olemassa
1:2000 mahdollisuus törmäykseen eli 1999 tapauksessa se menee Marsin ohi.
Laskennallisesti ohilento näyttäisi tapahtuvan noin 120 000
km etäisyydeltä mikä vastaa suunnilleen yhtä kolmasosaa Maan ja Kuun välisestä
keskietäisyydestä. Yläraja ohitusetäisyydelle on noin 333 000 km eli
suunnilleen Kuun etäisyys silloin kun se on lähimmillään Maata.
Komeetan ytimen kokoa ei tunneta, mutta arvioiden mukaan se
on jotain 1–3 km välillä. Komeetan vauhti Marsin suhteen on melkoisen suuri,
noin 56 km/s. Suuri nopeus on merkitsevässä asemassa
laskettaessa törmäysenergiaa. Tutkijat arvelevat sen vastaavan noin 35 megatonnia
TNT räjähdettä. Tätä voisi verrata
vaikkapa dinosaurukset tuhonneeseen asteroidin törmäykseen, jossa vapautui 100 megatonnin
räjähdystä vastaava energia.
Tseljabinskin yllä hajonnut asteroidi vapautti vain 470 kilotonnin räjähdystä
vastaavan energiamäärän ja ensimmäiset atomipommit olivat vain 15 ja 20
kilotonnin luokkaa.
Komeetan ohittaessa Marsin näinkin läheltä, se voi hyvin
vaikuttaa merkittävästi planeetan hyvin ohueen ilmakehään. Joka tapauksessa
komeetan ytimen ympärillä olevasta komasta pölyä ja kaasua päätyy Marsin
ilmakehään. Ohilento saa aikaan merkittävän meteorisateen Marsin ilmakehässä.
Ilmakehässä tapahtuvat muutokset ovat sen verran voimakkaita, että Marsin
pinnalla olevien luotainten tekemistä mittauksista muutokset on helppo havaita.
Tutkijat odottavat näkevänsä Marsin ilmakehässä
mahdollisesti esiintyviä revontulia. Marsin magneettikenttä on hyvin heikko ja
se ei muodosta mitään yhtenäistä kenttää, kuten maapallolla. Näin ollen aurinkotuuli ei keskity mihinkään
erityiseen kohtaan, kuten magneettisten napojen tuntumaan, joten jos siellä
esiintyy revontulia, niin ne ovat äärimmäisen heikkoja. Komeetasta irronnut
kaasu voi muuttaa tilanteen hetkeksi pelkästään ilmakehään törmäävästä
hiukkasmäärästä johtuen. Marsin ilmakehän voi loimuta revontulissa kauttaaltaan
muutaman tunnin ajan, ehkä pitempäänkin.
Mars-luotaimista Opportunity voi olla vaikeuksissa
(edellyttäen, että se on edelleen toimintakuntoinen), sillä se saa käyttöenergiansa
aurinkokennoista. Ilmakehässä leijuva pölymäärä voi nousta suureksi, etenkin
jos törmäys tapahtuu, ja se estää auringonvalon pääsyn Marsin pinnalle.
Viime elokuussa Marsiin laskeutunut Curiosity sen sijaan voisi selvitä hieman
paremmin, sillä se saa käyttöenergiansa lämpöydingeneraattorista.
Marsin havaitseminen ei kuitenkaan ole näiden kahden
luotaimen varassa, vaan myös kiertoradoilla olevat luotaimet (Mars Reconnaissance
Orbiter, Mars Odyssey ja Mars Express) välittävät komeetan ohituksesta tietoja.
Nasa on laukaisemassa myös uuden luotaimen, jonka tarkoituksena on tehdä
havaintoja Marsin ilmakehästä. MAVEN-luotain laukaistaan
matkaan tämän vuoden marraskuussa ja perillä se tulisi olemaan joitakin
viikkoja ennen komeetan ohilentoa. Valitettavasti kovinkaan paljoa
käyttökelpoista tietoa luotain ei voi välittää, sillä sen laitteita ohilennon aikana
otetaan vasta käyttöön, ehkä kuitenkin jotain.
Entä jos komeetta todella törmää Marsiin? Silloin planeetan
ilmakehän koostumus muuttuisi merkittävästi. Törmäyksessä kohoaisi ilmakehään
valtavamäärä hienojakoista tomua ja vettä, jotka yhdessä muuttaisivat Marsin
nykyisen ilmaston hetkessä. Aluksi ilmakehässä leijuva tomu varmasti estäisi
auringonvalon pääsyn Marsin pinnalle, näin viilentäen sen. Hieman pidemmällä ajalla ilmakehässä leijuva
tomu itse lämpenisi ja mitä se puolestaan saisi aikaa, on vielä arvailujen
varassa.
Jos tomu laskeutuisi nopeasti Marsin pinnalle, ilmastolliset
vaikutukset voisivat olla vähäiset. Jos hienojakoista tomua jäisi leijumaan vuosikausiksi, niin
lopputulos voisi olla se, että Mars lämpenisi, ilmakehä tulisi kosteammaksi
ja tiheämmäksi. Tilanne siis muistuttaisi Marsin maankaltaistamista, jota on
ehdotettu tehtäväksi juuri ohjaamalla joku komeetta tai asteroidi törmäämään
Marsiin. Luonto voisi hoitaa tämä ihmisen puolesta.
Puolitoista vuotta on pitkä aika, ja sinä aikana saadaan
komeetasta paljon enemmän tietoja kuin mitä tähän asti on saatu. Mitä enemmän
tietoja on ratalaskelmien tekemiseen, sen tarkemmin ohitusetäisyys (tai törmäys)
tiedetään.
Olisi mielenkiintoista tehdä havaintoja Marsista ja
komeetasta silloin kun ne ovat lähimmillään. Marsin kirkkaus on 0,9m
ja komeetan noin 0m (kirkkausyksikköä eli magnitudia). Fyysisesti
komeetan koma tulee olemaan paljon suurempi kuin Mars, joten Maasta havaittuna
näkymä voisi olla mielenkiintoinen.
Valitettavasti meillä Suomessa ei juuri ohilennon näkymiä pystytä näkemään. Mars nousee iltapäivällä kello 14.55 ja laskee vain muutaman tunnin kuluttua kello 19.25. Auringon laskun jälkeen on siis vain puolisentoista tuntia Marsin laskuun, joten jotain sentään voitaisiin nähdä jos olisi kirkasta horisonttiin asti etelän ja lounaan välisessä horisontissa. Komeetta lähestyy Marsia eteläisen tähtitaivaan suunnasta, joten emme pysty havaitsemaan sitäkään ennen kuin ohilennon jälkeen.
Valitettavasti meillä Suomessa ei juuri ohilennon näkymiä pystytä näkemään. Mars nousee iltapäivällä kello 14.55 ja laskee vain muutaman tunnin kuluttua kello 19.25. Auringon laskun jälkeen on siis vain puolisentoista tuntia Marsin laskuun, joten jotain sentään voitaisiin nähdä jos olisi kirkasta horisonttiin asti etelän ja lounaan välisessä horisontissa. Komeetta lähestyy Marsia eteläisen tähtitaivaan suunnasta, joten emme pysty havaitsemaan sitäkään ennen kuin ohilennon jälkeen.
Terve Kari! Mielenkiintoista pohdiskelua. Nykyisten mallinnusten mukaan n. 20 asteen kynnyksen jälkeen Marsin napojen jäätiköt alkaisivat sulaa pysyvästi aiheuttaen kasvihuoneilmiön ja ilmakehän lämpenemisen nollan asteen tuntumaan nykyisestä -65 asteesta. Tuli mieleen, että mikäli C/2013 A1 sattuisi koostumaan pääasiassa jäästä ja lentämään tarpeeksi läheltä, voisi siitä ilmakehään jäävä vesihöyry hypoteettisesti saada aikaan ketjureaktion, josta seuraisi kaunis ilmakehä Marsille!
VastaaPoistaTällä hetkellä Marsin pyörimisakseli on kallistunut ratatasonsa kohtisuorasta 25,2°. Jokainen kallistumisaste suuntaan tai toiseen muuttaa varmasti ilmastollisia olosuhteita ja yleinen käsitys tutkijoiden keskuudessa näyttäisi olevan, että lisäkallistuminen lämmittäisi planeettaa jonkin verran. Kuitenkaan lämpeneminen ei jatkuisi suurilla kallistuskulmilla, sillä napapiirien siirtyminen keskileveyksille kylmentää talvea ja kuumentaa kesää. Voi olla, että mainitsemasi 20 lisäastetta nykyiseen kallistumaan on juuri se raja, jonka jälkeen ilmasto alkaisi käyttäytyä arvaamattomasti.
VastaaPoistaRiittävän läheltä Marsia kiitänyt komeetta toisi jonkin verran vesihöyryä planeettan ilmakehään. Määrä olisi kuitenkin hyvin pieni verrattuna ilmakehän kokonaisvesimäärään, joten mitään tramaatttista tuskin siitä seuraisi. Marsin ilmakehässä on nykyisinkin jonkin verran vettä, joten pienimäärä lisää lisäisi ehkä aavistuksen aamun pilvisyyttä. Marsin ohuessa ilmakehässä ohutta cirrus-tyypin pilviä esiintyy juuri varhaisaamussa.
Toisin olisi törmäyksen tapahtuessa, ilmakehään joutuvan vesihöyryn määrä olisi jo merkittävä nykyiseen määrään verrattuna, joten yksistään lisäveden aiheuttama ilmastolliset muutokset olisivat huomattavat. Niitä olisi kuitenkin mahdotonta erottaa törmäyksen muiden tekijöiden aiheuttamista ilmastollisista vaikutuksista ainakaan lyhyellä aikavälillä.