ISON komeetta kirkastuu odotetusti

Komeetta ISON Hubblen kuvaamana.
Kuva NASA/HST.

Komeetta C/2012 S1 (ISON) on kirkastunut korjatun ennusteen mukaisesti, jonka on hieman vähemmän kuin ensimmäisen kirkkausennuste. Ero ensimmäisen ja korjatun ennusteen välillä on noin 1–1,5^m.

Tuoreimpien havaintojen mukaan komeetan kirkkaus on noussut jopa 9^m, joten se pitäisi olla hyvin havaittavissa kiikareilla. Kiikareiksi periaatteessa riittää 7×50 kokoiset, mutta kirkkaamman ja selkeämmän kuvan komeetasta saa tätä suuremmilla laitteilla. Jos käytettävissäsi on 20×80 tai vieläkin valovoimaisemmat kiikarit, niin nyt ne olisi syytä kaivaa kaapinperältä käyttöön.

Komeetan havaitussa kirkkaudessa esiintyy aika suuri hajonta. Tämä on ymmärrettävää, sillä havaitsijat tekevät havaintonsa aika monella erilaisella laitteella, havaintaolosuhteet ovat erilaiset ja havaitsijoiden kokemus komeettojen havaitsemisessa ja kirkkauden arvioinnissa on hyvin monen tasoista. Joukkona he kuitenkin pystyvät tekemään aika hyviä havaintoja.

Kirkkauskaaviota katsottaessa täytyy ottaa huomioon, että kaavion yhtenäinen musta käyrä on alkuperäinen ennuste. Punaiset pisteet ovat tehtyjä havaintoja. Ennusteen suurin kirkkaus on perihelin aikaan, mutta sen havaitseminen on käytännössä vaikeaa, sillä komeetta on silloin vain hieman yli miljoonan kilometrin etäisyydellä Auringosta ja Auringon kilo estää kaikki havaintoyritykset.



Komeetan kirkkaus on kehittynyt
uudistetun ennusteen mukaisesti.
Kuva Nasa CIOC.

Komeetta kirkkaus nousee jyrkästi sitä mukaa mitä lähemmäksi periheli tulee ja havainto-olosuhteet samalla huononevat merkittävästi. Tästä syystä ensimmäiset paljain silmin tehdyt havainnot lienevät mahdollisia vasta perihelin ohituksen jälkeisinä muutamana päivänä (jos silloinkaan). Tavallisen ihmisen kannalta voidaan vain toivoa, että komeetan kirkkaus pysyttelisi riittävänä, jotta havainnot onnistuisivat joulukuun alkupuolella ilman havaintovälineitä.

Toistaiseksi komeetassa ei ole havaittu minkäänlaisia merkkejä pirstoutumisesta. Tämä ei vielä ole ollut edes odotettavissa, sillä komeetta on juuri ja juuri siirtynyt lähemmäksi Aurinkoa kuin maapallo. Komeetta lähestyy aurinkokunnan sisäosaa hyvin jyrkässä kulmassa ekliptikaa, joten maapallon radan tuntumassa komeetta ei ole ollut.

Mitä lähemmäksi Aurinkoa komeetta radallaan etenee sitä voimakkaampi vuorovesivoima siihen kohdistuu. Vuorovesi voima pyrkii muuttamaan komeettaytimen muotoa soikeaksi (jos se olisi pallo) ja jos se ei ole rakenteeltaan jännitystä kestävä. Jos komeettaydin on hauras, pirstoutuminen on väistämätöntä.

Komeetta saattaa kuitenkin selvitä lähiohituksestaan, sillä Auringon Rochen raja ^[1] kiinteille kappaleille on noin 550 000 km ja nestemäisille kappaleille noin 1,07 miljoonaa kilometriä. Komeetan lähin etäisyys on vain noin 1,2 miljoona kilometriä Auringon pinnasta (radan säde on tuolloin noin 1,9 miljoonaa kilometriä), joten perihelietäisyys on paljon suurempi kuin Rochen rajan etäisyys.

Komeetta 17P/Holmes vuodelta 2007.
Kuva Kari A. Kuure.

Vuorovettä suuremman vaikutuksen komeettaytimeen tekee siitä haihtuva vesihöyry. Auringon lämmittävä vaikutus voi synnyttää pinnanalaisia vesitaskuja ja jopa kehittää niihin suuria ylipaineita. Tällöin heikko jäärakenne ei ehkä kestä vaan murtuu ja nestemäinen vesi syöksyy avaruuteen. Sisäinen paineen muodostus voi myös pirstoa komeetta ydintä ennakoimattomasti. Tällaisen pirstoutumisen seurauksena komeetan kirkkaus voi kasvaa moninkertaiseksi. Komeetta 17P/Holmesin kirkkaus kasvoi (tällaisen) purkauksen aikana miljoonakertaiseksi vuonna 2007. Tosin purkauksen syytä ei kuitenkaan tunneta varmasti.

Huomautukset

[1] Rochen raja on etäisyys jolla tähteä, planeettaa tai vaikkapa kuuta lähestyvä gravitaatiovoimansa sitoma useasta pienemmästä kappaleesta kostuva kappale pirstoutuu siihen kohdistuvan vuorovesivoiman vaikutuksesta. Raja määräytyy lähinnä lähestyvän (kiertävän) kappaleen tiheydestä, mutta kiinteillä kappaleilla ja nesteillä on rakenteesta johtuvia eroja rajaa laskettaessa. Kiinteiden kappaleiden Rochen raja on noin puolet pienempi kuin nestekappaleiden. Komeettaa ei oikein voi pitää kumpaakaan ryhmään kuuluvana, joten jonkinlainen arvio niiden väliltä voisi olla oikea.