ISON tulee näkymään SOHOn kuvissa

ISON laskettu reitti LASCO C3 -kuvassa.
Punainen kehä kuvan keskellä on
LASCO C2 koronagrafin kuvakenttä ja
musta levy on koronagrafin Aurinkoa
peittävä levy. Kuvaan on lisätty myös
kameran EIT283 ottama kuva Auringosta
Kuva ESA.

Aurinkotutkijat ovat tehneet pitkän, lähes kaksi vuosikymmentä kestäneen havaintojakson käyttäen Solar and Heliospheric Observatory eli SOHO-observatoriota. Sen sijoituspaikka avaruudessa on 1,5 miljoonaa kilometriä maapallosta Auringon suuntaan [1], josta se voi tehdä jatkuvia havaintoja.

SOHOn havaintoinstrumenteissa on kaksi koronagrafia, jotka tekevät havaintoja Auringon ympäristöstä. Koronagrafit tunnetaan nimillä LASCO C3 ja LASCO C2 ja niiden ajantasaiset kuvat julkaistaan Internetissä [2]. Molempien kameroiden ottamista kuvista on löydetty tuhansia komeettoja, joiden olemassa olosta ei muutoin olisi tiedetty mitään. Erityisesti auringonhipojina tunnetuista komeetoista tietomme ilman SOHOn ottamia kuvia olisi huomattavasti vähäisempi.

Komeetta C/2012 S1 (ISON) [3] laskelmien mukaan tulee LACO C3 kameran kuviin aamulla marraskuun 27. päivänä ja poistuu kuvista 30. päivänä. Perihelipäivänä (28.11.)se näkyy myös LASCO C2 kameran ottamissa kuvissa.

Komeetta ISON ohittaa Auringon noin 2,7 Auringon säteen etäisyydeltä sen keskipisteestä mitattuna. Tämä tarkoittaa noin 1,7 säteen etäisyyttä, eli noin 1,2 miljoonan kilometrin etäisyyttä Auringon pinnasta [4]. Tältä etäisyydeltä komeetan pintaan kohdistuva lämpökuorma on suunnilleen sama kuin jos se olisi noin 2500 °C lämpötilaisessa uunissa.

Komeetta McNaught näkyi näin
hienosti LASCO C3 koronagrafin
ottamassa kuvassa. Kuva ESA.

Muutamista aikaisemmin Auringon lähietäisyydeltä ohittaneiden ja SOHOn ottamista kuvista [5] voi muodostaa mielikuvan miltä ISON tulee näyttämään. Esimerkiksi komeetta McNaught vuonna 2007 näkyi erityisen hienosti LASCO C3 ottamissa kuvissa. Niinpä riippumatta pilvisyystilanteesta, jokainen voi seurata ISONin periheliohitusta Internetistä.

Huomautukset

[1] Kyseinen sijoituspaikka on Lagrangen piste (oikeammin alue), jossa Auringon ja maapallon gravitaatiokentät muodostavat erityisen paikan. Paikkaan sijoitettu luotain kykenee pysyttelemään pisteen alueella vain vähäisellä ohjauksella. Luotain kiertää pistettä ns. halo-radalla. Radan keskellä ei ole mitään massiivista kappaletta.

Lagrangen-pisteitä on kaikkiaan viisi: yksi Auringon ja Maa välisellä suoralla maapallon yöpuolella (L2), samalla suoralla Auringon ja Maan välillä (L1), Maan radalla molemmin puolin noin 60 asteen etäisyydellä Maasta kun kulma mitataan Auringosta (L3 ja L4) ja viides Auringon ja Maan välisellä suoralla Maan radan tuntumassa mutta Auringon takana meistä katsottuna (L5).

[2] LASCO C2, http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime/c2/512/  ja LASCO C3 http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime/c3/512/

[3] Komeetan havaitsivat venäläiset tähtiharrastajat Vitali Nevski ja Artyom Novichonok kansainvälisen International Scientific Optical Network (ISON) havaintoverkon kokoamista tiedoista. Tästä syystä komeetan nimeksi on tullut ISON eikä löytäjänsä nimet kuten on tapana sellaisissa tapauksissa, jossa myös data (yleensä valokuva) on löytäjänsä itse tuottama. Samaa nimeämiskäytäntöä noudatetaan myös SOHOn kokoaman datan käsittelyssä ja komeetat saavat nimekseen SOHO.

[4] Auringolla ei ole varsinaista pintaa, vaan se on rakenteeltaan kerroksinen, joiden olosuhteet (tiheys, paine ja lämpötila) vaihtelevat. Jokapäiväisessä puheessa Auringon pinnalla ymmärretään fotosfääriä, jonka optinen syvyys on noin 500 km. Tämä on se kerros josta tulevan valon me näemme ”Auringon pintana”. Näin märiteltynä Auringon säde on 6,960 × 10⁸ m.

[5] http://soho.esac.esa.int/hotshots/pasthotshots.html